Leksikoni

Meeqqat inuusuttullu ulluinnarni inuuneranni qarasaasiat initoqaat. Uani quppersakkatut suliami periarfissarpassuit akornanni meeqqat atuartulluunniit atortagaannik paasiniaasinnaavutit. Taakku aqqisa naqinneri malillugit tulleriiaagaallutik aaqqissuussaapput. Isumannaatsumik allaqatigiissinnaanermut atatillugu paasiniaanissamut quppersagaliaalluni.

Foto: Vagn Hansen/VHDesign.gl
4chan tassaavoq ammasumik attaveqaatissiaq, allatanik assinillu ikkussuiffigineqarsinnaasoq. ”Chan” tuluit oqaasiannit ”channel”-imit naalisaaneruvoq. 4chan-i atorlugu atuisut assigiinngitsorpassuarnik oqallissuteqarsinnaapput, qulequttatullu aallaaviusut ataanni atuisut soqutigisanik allanik siammartiterisinnaallutittaaq.
4chan-imik atuisut tunngaviatigut kikkuunerminnik isertuunneqartarput, taamaattumillu atuisutut ilisarnaat tassaaginnarluni ”anonymous” (kinaassusiligaanngitsoq)
4chan quianartunik imaqarsinnaasarpoq, isersinnaasarpullu meeqqat inuusuttullu, tassani nassaarsinnaasaramik soqutiginartissinnaasaminnik. 4chan-imillu atuisartut tassaagajuttarput nassaarsiullaqqissut aliikkutassaqqissunillu immersuisartut, kingusinnerukkut Reddit, BoredPanda aamma Facebook aqqutigalugit siammartiteqqinneqarsinnaasartunik. . 4chan-imili aamma nalinginnaasumik killiliussaasartut qaangerujussuarlugit pisoqarsinnaasarpoq, allaat inatsisaatsuliornerusinnaasunik, ilanngunneqartullu ilaat sakkortusinnaasarput narrujuumminartuusinnaasarlutillu.
Meeqqavit 4chan atortarpagu, taava Meeqqat Ikiortigimit kaammattuutigiumavarput, illit angajoqqaatut taamaattunilluunniit suliaqartartuusutut atuinissamut maleruagassanik oqaluttuussissasutit. Oqaloqatigiissutigisigit meeqqat 4chan-imi suut alakkarteriffigisinnaagaat aammalu suut sinaakkutitut tunngavigissallugit naleqquttuusut.

@mention (at mention)

@mention ilaatigut atorneqartarpoq killiffinnik nutarteriffittut atorneqartarporluu inuup aqqata siorna @-mik (a-jusamik) siulequtserlugu. Tassanilu atuisut allat nalunaarummi atuisup kinaaneranik ilisimatinneqartarput. Taamaattumik @mention aamma tassaavoq inummut aaliangersimasumut ”tag”-erissutaasartoq. Taamatut iliornikkut killiffinnik nutarterinerit imaqarnerulersarput, tassa atuaasut, inummut pineqartumut toqqaannartumik attavilersinnaasarmata taannalu pillugu annertunerusunik pasisassarsiorsinnaasarlutik.
Foto: Vagn Hansen/VHDesign.gl

admin og administrator

Atsiussaq ‘admin’ aqutsisumut naalisaaneruvoq. ”Aqutsisorlu/administrator” tassaavoq webisemi (intrnetimi quppernermik ingerlatsinermi aqutsisoq. Quppernerni/nittartakkani oqalliffiusuni nalinginnaasumik ”aqutsisut” atuisut ilanngussaannik nakkutilliillutik aqutsisarput. Taakkulu isumannaarniagassarisarpaat oqallinnerit torersumik ingerlanneqarnissaat. Aqutsisorlu akuliussinnaasarpoq, oqallinneq sangusoortillugu imal. peqataasut akornanni troller-toqalertillugu. Soorlu assersuutigalugu Facebookimi atuisartoqarpoq aqutsisutut inissisimasunik.
Alias atuisumut ilisarnaataavoq aamma isertorluni taaguutaasinnaasoq, ammasumik attaveqaatini atorneqartoq. Internetikkut periarfissat arlaanni ilisarititsissummik ikkussigaanni, taava atuisutut ateq allanneqassaaq. Tamanut ammasumik attaveqaatini, soorlu Facebookimi, nalinginnaasunik aterisaq eqqortoq atorneqartarpoq. Kisianni attaveqaatini allani, soorlu Musical.ly-mi imal. lnstragramimi allatut, tassa atierivinngisamik, atsersortoqarsinnaavoq.
Quianartutut isigineqartarpoq allamik immineq torrallatatut isigisamik atsersortarneq, aammalumi soqutiginarsinnaavoq, ulluinnarni kinaaaassuseqqimalarlugu allamik atserluni atuisuusinnaaneq. Meerarisat inuussuttorluunniit oqaloqatigikkit aterinngisamik ilisarnaaserneq allanit qanoq tiguneqarsinnaasoq. Meeqqat inuussuttullu ilaatigut immaqa inuit tusaamasami allatut atsersortarnerinik nuannaartorinnilersinnaapput ilaatigut eqqarsaatigilluarnagu, ilisarnaasiussat ilaasa atoqatiginnikkusunnertut paasineqarsinnaaneri.

Qarasaasiat Virusilerneqarsimannginnera isumannaarumallugu scan-ertaruk. Malware aamma virus-eqannginnissaq isumannaarumallugu, pingartuuvoq qarasaasiap meeqqap atortagaata pitsaaliuissummik illersuusernissaa.

app

App naalisagaavoq oqaatsimit ”applikation”-imit. Tassaavorlu programeeraq, smartphone qarasaasiarluunniit atorlugit aaneqarsinnaasoq. App pilersitaavoq, attavilerfigisartakkat iluini atuisumut assigiinngitsutigut atoruminarsaatissatut. App-it ilaat aallugit akeqartarput, allalli akeqartaratik. Mobilimut app-I, soorlu smartphone atorlugu, Twittemut Facebookimullu atoruminarsaatitut atugassiaasarput. App-sillu nalinginnaasumik App-store aqqutigalugu pissarsiarineqarsinnaasarput. Android telefoninut app-sit Playbutikikkut pissarsiarineqarsinnaasarput.

apps-inik spil-inillu pisinerit

Pinnguaatinut aammalu toqqamik akeqanngitsunik spilinik atuisinnaanernut apps-erpassuaqarpoq. Taamaattutut isumaqarfiginartut taava akiliinani pinnguarineqarsinnaapput. Kisianni meerarpassuit pinnguarilertarpaat pinnguaatit kingorna akiliinikkut aatsaat ingerlariarsinnaalsut akiliilluni qaffassarneqarnermikkut, soorlu titartakkatut diamantit imal. aningaasaviit atorlugit pisinikkut aatsaat ingerlariqaqqissinnaasartut. 

Taamatut ittut angajoqqaanut akisoorujussuanngorsinnaasarput, taakkumi tamatigut kortitik atorlugit akiliissariaqartussaalersarmata. Meeqqaammi ilaasa eqqarsaatigineq ajorpaat diamantissarsissinerit aningaasaviit atorlugit aatsaat pissarsiarineqarsinnaasarmata. Angajoqqaajusutummi isumannaarsinnaavat illit akuersitinnak meeqqamit pissarsiarineqarsinnaassanngitsut.
Ask.fm tassaavoq qarasaasiaq atorlugu intretikkut attaveqaat, apeqquteqarfiullunilu akissutissiffiusinnaasoq. Tassani atuisutut pilersitsisoqartarpoq taavalu tassannga allanut attaveqaqatigiiffiusinnaasunut attaviliisoqarsinnaalluni, soorlu Facebookimut Twitterimulluunniit, taamallu taamatut iliornikkut ikinngutissarsiortoqarsinnaalersarluni. Tassani atuisut minnerpaak 13-inik ukioqartussaatitaapput. Ask.fm-imi peqataasut kikkuuneri pisortatigoortumik piupput, taamatullu tassa ikinngutinut nalusanullu apeqquteqartoqarsinnaalersarluni. Ingerlasut tamarmik tamanut ammallutillu tamanit takuneqarsinnaapput – aamma apequtigisat akissutigineqartullu.
App-i pineqartoq sammineqartorujussuusimavoq ateruseqartinneqarlunilu app-i qinngasaariffissiaq, tassa imminut ilisaritinnani apeqquteqarfiusinnaammat. Pilersitsisut naapertorlugit atugassiaq sanaajuvoq apeqqutigineqarsinnaaqqullugit kinaaneq atussagaanni ittoorineqarsinnaasut. Kisianni tassa taamaakkaluartoq aamma periarfissiivoq kinaaneq isertuullugu qinngasaarisinnaanermut qunusaaruteqarsinnaanermullu. Tuluit Nunaanni ilaatigut periarfisaaq taanna niviarsiaqqap 14-inik ukiullip imminoorsimaneranut peqqutaatinneqarpoq.
Taamaammat ask.fm pillugu atuinissaq meeqqannut oqaloqatigiissutigiuk.

assilisat inuttullu mianerinninnissat

Tunngaviatigut immineq assinik ikkussisinnaaneq ajortortaqanngilaq. Eqqaamaannassaaq ikkussat allanit assilineqarlutik pigilerneqarlutik tiguneqarsinnaammata. Meerarpassuimmi inuussuttorpassuillu assitik peqqutigalugit annikilliortitaasarput.
Taamatut misigisaqarneq soorlu pisinnaasarpoq assit akuerineqanngitsumik atuarfiup sinneranut siammartiterneqarsimatillugit. Aamma imaassinnaavoq niviarsiaq inuussuttoq assinik naalanngisaarnerpalaartunik ikkussisimappat kingornatigut peqqissimissutigisaminik.
Pingaartuuvoq meeqqat inuusuttullu oqaloqatigissallugit suut nalinginnaasut suullu mianernarsinnaasut. Assinik ikkussaminnik aallaaveqartunik misigisimasaat oaloqatigiissutigisigit naapeqatigiissutigiumallugu qanoq killiliisoqassasoq.
Avatar tassaavoq atuisumik aamma titartagannguilluni ilisarititsissut. Pinnguaatini annerusuni, pinnguarneq aallartittarpoq nammineq isikkussamik, atisaqarmissamik, isikkoqarnissamik, nujaqarnissamik il.il ilusilersuinermik. Avatari – imal. kinaassutsitut pilersitaq – taava takorluukkatut avatangiisini angalaarsinnaalissaaq aqqummini allanik naapitsiortorluni. Avatarit periarfissaqartitsipput immineq kinaassusiliussamik pinnguarinnissinnaalernermik, tassami takorluukkatut avatangiisini ulluinnarni kinaassuseq qimallugu kinaassusilersortoqarsin-naammat.

Qarasaasiakkut atuisumik ”banne”-rineq’ isumaqarpoq atuisumik mattussineq. ”banne” oqaaseq pilersitaasuuvoq, isumaqartoq inerteqqut. Quppernermit atuisoq mattunneqaraangat, atuisoq pineqartup qupperneranut iseqqissinnaajunnaartinneqartarpoq. Websidemit mattunneqarnermi peqqutaagajuppoq, ileqqulunnertut nalilerneqartumik pissusilersorsimaneq. Peqqutaasinnaavoq soorlu troller-simaneq, toqqissisimananngitsunik allagaqarsimaneq, imal. piffissam sivisunerusumi oqallinnernut attuumassuteqanngitsunik quppernermut ikkussuisiarsimaneq. Ilaatigulli aqutsisut pisuussuteqanngitsumik mattussisinnaasarput. Tamannalu pippat, aqutsisoq allaffigineqarsinnaavoq apeqqutigalugu sooq mattunneqarsimaneq, taamatullu iliorsimaneq tunngavissaqanngippat ammaassivigineqaqqinnis-saq qinnutigineqarsinnaalluni.

Blogging tassaavoq immineq allatanik siammaassineq. Taaneqartutut iliorneq tamanit takuneqarsinnaasumik digitalimik ullorsiusiornertut isigineqarajuppoq. Allattartut ilaasa isummesuutitik nittarsaakkusuttarpaat oqallissaarutissatut. Allatanummi atatillugu qisuariaateqartoqarsinnaavoq taamallu allattoq atuaasullu akornani oqallinneq pilersinnaalluni.

bot

Bot’ tassaavoq qarasaasiami aqutsissut immineq ingerlatsisinnaasoq. Nalinginnaasumik ”bot” qarasaasiakkut pinnguaasianit ilisimaneqarpoq, tassaalluni qarasaasiap immineq ”unammisitaa” (spillertumit unammillerneqarsinnaasoq). Aamma oqaliffinni ”bots”-eqarsinnaavoq, immineq kinaassuseqapajaartumik ilisimasaqartumillu. Taamaattuni soorlu ”bot tassaasinnaavoq qarasaasiakkut niuerniarnermi ”ilitsersuisinnaasoq”. iPhone-imi chat-bot tassaavoq Siri, soorlu oqarasuaammut tunngasunik (qanoq atuinissamut ) tunngasutigut ilitsersuusisinnasoq/akissuteqarsinnaasoq.

chat (allalluni attaveqaqatigiinnerit aammalu ataasiakkaanut killiliussat)

Meerarpassuit nalinginnaanerusumik ikinngutitillu attaveqaqatigiittarput, kisianni aamma periarfissaqarpoq, nutaanik attavittaartorsinnaaneq. Attaveqarnerni aallarniutaagajuttarpoq allanneq ”hej”. Tulliullugu allanneqarajuttarpoq ”qassinik ukioqarpit?” aammalu ”sumi najugaqarpit?”. Allaqatigiinnermi ammasumik allaqatigiittoqarsinnaavoq ittuuallalluni aappilliallannerusinnaanerit malunnartinnagit. Aamma soorlu assersuutigalugu ajornartorsiutigisat ilaquttanut ikinngutinullu oqaloqatigiissutigiumnaatsut sammineqarsinnaasarput. Allaqatigiiffissianilu kinaassuseq allanngussallugu pissanganarsinnaasarpoq ussernartorsiorfiusinnaallunilu – meeqqallu ilaannaasa eqqarsaatigisarpaat, illuatungaaniittoq aamma allatut kinaassusilerluni ingrlatsisinnaammat.
Nalinginnaasumik allaqatigiilluni attaveqarneq aliikkutaalluartarpoq. Kisiannili ilaatigut inuit pissuserissaanngitsut, allaqatigiiffinnik atornerluisut, naammattoorneqarsinnaasarlutik, tassalu allaqatigiiffiusuni meeqqat inuussutullu aamma atugaanni tamanna pisinnaasarluni. Taamaattumik kaammattuutigiumavarput, illit immikkut ilisimasaqartutut angajoqqaajusutulluunniit meeraq qanoq allaqatigiittarfimmik isumannaatsumik atuisoqassasoq nassuiaateqarfigissagit.
Pingaartuuvoq meeqqap ilisimaarinninnissaa, attaveqaatit atornerini imminut qanoq illersornissaminik. Oqaloqatigiissutigisiuk, pingaartuummat, takornartanut imminut tunngalluinnartunik saqqummiussisannginnissaq. Tamakku tassaasinnaapput, najugarisap sumiinnera, nammineq ateq imal. Snapchat-imi qanoq ilisarnaateqarneq. Meeqqanik killissaq qaangerlugu misigisaqartitsinerit grooming-ernertut taaneqartarput.
Chatroulette tassaavoq website nunarsuaq tamakkerlugu inunnut kikkunnulluunniit attaveqaqateqarsinnaatitsisoq. Attaveqarnerit amerlanerit pisarput assiliiviit atorlugit imminut isigisinnaalluni ingerlasussatut, kisianni aamma shatroulette-qarpoq, allaqatigiinnikkut ingerlasussiaasut marlunnit amerlanerusunilluunniit peqataaffigineqarsinnaasut. Taamatullu attaveqarnerit shatroulette-mik taaneqartarput tassa ilisimaneqarneq ajormat kina kikkulluunniit allaqatigigalugit attaveqarfiginerlugit.

Atuisutut immineq aaliangerneqarsinnaavoq, attaveqaqatigiinnermit qimagunnissaq, taavalu allamik nutaamik attaveqalernissaq. Atuisoq peeraangat, oqaloqatigiinnerup ikerinnaani peerluni, taava taamak ilineq ”nexted”-ernermik taaneqartarpoq. Meeqqanut inuusuttunullu pisanganarsinnaasarpoq – nalinginnaasumik misigisartakkatit qaangerlugit misigisaqarnissaq – chatroulettelu atorlugu ilisarisimanngilluinnakkanik attaveqarsinnaaneq. Tassani naapinneqarsinnaapput inuussuttoqatit soqutigisaqaqatigisat, soqutiginartarporlu allarluinnarmeersumik oqaloqateqarnissaq.

Amerlaqisutigut chatroulettekkut attaveqaqatigiinnerit ajunngitsumik ingerlasarput. Ajutoorluinnartoqarsinnaavorli, takornartaq attavigineqartoq meeqqamut pitsaanngitsunik siunertaqartillugu imaluunniit attaveqaqatigiinneq killissaq qaangerlugu qimmuitillugu. Tassami chatroulette-mik atuisut ilaasa taanna atortarpaat atoqatigiinnermut tunngasunik oqalliseqarumallutik.

Taamaattumik pingaartuvoq, malussaruit taanna meeqqannit atorneqartartoq, pineqartumik atuinissaq pillugu oqaloqatiginninnissat.

chat-ernernut tunngasutigut siunnersuisarneq

MIO-mit sms-ikkut siunnersorneqarneq MIOp ammasarfii Illoqarfinni politiit

Cookie tassaavoq toqqorterut, atuisoq quppernernik pulaagaqaraangat, atuisup computerianut toqqorneqartartoq. Cookiep imarisarpai pasissutissat atuisumut tunngassuteqartut.
Cookies-it assigiinngitsorpassuit piupput. Ilaasa atuisup aqqa ilisarnaataaluunniit eqqaamasarpaat, taamatut iliornikkut qupperneq qimakkuniuk pisariunngitsumik uterfigalugu iseqqissinnaasunngorlugu.

Allat sanaajusarput atuisumut sammeqqissaartunik ussassaaruteqartitsisussanngorlugit.
Webbrowser-it atorlugu Cookies-inut tunngasut alakkaretrsinnaavatit namminerluinissititerinikkut aqullugit nittartakkat sorliit eqqammassuteqarsinnaatinnerlugit.

Cyberstalking tassaavoq internet, mobiltelefon imal. ”silaannarsuakkut” attaveqaatit allat atorlugit inummik/inunnik imal. ingerlatsivinnik malittarinninneq misissuinerluunniit. Cyberstalking-iinermi malittarinninnerit pisarput pineqartup ilisimanngisaanik. Taamatut pisartut qanippaat mobning-imik taaneqartumi pisartut. Cyberstalking-iinermi ilaasinnaapput eqqunngitsunik pisuutitsiniarnerit aammalu aaqqissuussasumik malittarinninnerit. 

Taamaattumik Cyberstalkingip iluani issinnaapput qunusaarinerit, kinassutsimik tillinniarnerit, toqqortikkanik aserorterinerit imal. atortorissaarusiliinerit, soorlu ukiumikkut inuuttunik atoqatigiinnermut sammisunik siunertaqartunik atorneqarsinnaasunik imal. narrujuumminartuliornissaq siunertaralugu paasissutissanik pissarsiornerusinnaallutik.

digitalimik qinngasaarinerit

”Silaannarsuakkoortumik” attaveqaatit atorlugit narrujuumminartuliornerit taneqartarput ”digital mobning” imal. ”cybermobning”. Tunngaviusumilli isigalugit narrujuumminartuliornerit tamarmik assigiipput, tassa tamatigut inuk malersorneqartarmat, ataatsimoorfinnit illikartinneqarluni imal. narrujuumminartuliorfigineqarluni ilaatigut illaruaatissiarineqarnikkut. Qarasaasialli atorlugit narrujuumminnartuliornerit ilisarnaatigivaat, narrujuumminartuliorenrit ajortikkaluttuinnartar-nerat.

Emojis (eller emoticons) oqaatsinit marlunnit katiineruvoq ukuusunik, ”emotion” misigissuseq aammalu ”iconer” (”assiliartaq”). Taamaattumik Emoji misigissutsimik titartaganngorlugu takutitsiniutaavoq. Emojimi allatani qanoq misigissuseqarnermik titartagartaliinikkut nalunarusiorluni atorneqartorujussuuvoq. Emojilu assigiinngitsorpassuarnik ilusilersorneqarsinnaavoq. Soorlu ikkussaq kiinaasinnaavoq, nerisassanut tunngasuusinnaalluni aammalu uumasuusinnaalluni. Emoiji smileys-inik taaneqartartunut eqqaanartuuvoq taannami aamma titartagaliinikkut misigissutsimik takutitsiniutaammattaaq.

Face rape naatsumik oqaatigalugu isumaqarpoq, allap kinaassusianut iserluni attaveqaatini atuineq soorlu assilisanik allanngortiteraluni imal. tassani piunngitsunik oqaasertaliussuilluni. ”Face rape” oqaatsinit marlunnit katitigaavoq aappa tassaalluni Facebook aappaalu tassaalluni ”rape” isumaqartoq atornerluineq.
Face rape akuttunngitsumik atorneqartarpoq, soorlu qarasaasiaq attaveqaatinut ammatillugu ikumatiinarlugu qimanneqartillugu. imaluunniit aamma atorneqarsinnaasarluni mobiltelefoni qimanneqartillugu allanillu isissutissatut ilisarnaat ilisimaneqartillugu. Face rape ikinngutigiit akornani ajortuunngitsumik uumisaarinermik imaqarsinnaasarpoq – kisiannili aamma ajortumik siunertaqartumik imaqarsinnaasarluni, tassa atuisoq kanngutsaaliorfigineqarsinnaalluni.

Facebook tamanut ammasumik qarasaasiatigut attaveqaataavoq, 2004-mi Mark Zuckerbergimit pilersinneqartoq. Facebookimi atuisartut quppernermut aaliangrsimasumut ingerlatinneqartarput imal. kaammattorneqartarlutik quppernermik aaliangersimassumik ”like”-eeqqullugit. Taamatut pisoqaraangat atuisartut pineqartup inuuneranik kinaaneranillu aaliangersimasumik isiginnitsitsisalersarput, soorlu facebookimi qanoq pissusilersortarneri pillugit.
Maleruagassat naapertorlugit atuisoq 14-inik ukioqartoq aatsaat imminut quppernilliuussinnaatitaavoq, taamaakkaluartorli qallunaat meerartaat ”inuuttorpassuit” qupperneqartiterput.

FaceTime tassaavoq oqaloqatigisaq isigisinnaallugu oqaloqatiginniffissiaasoq. Facebookimi aamma Messenger-app ataani pineqartunut assingusunik ingerlatsisinnaanermut periarfissaqarpoq. Taanna aaneqarsinnaavoq Applelimik peqartunit allanilluunniit smartphone-inik peqartunit. Facetimernermi oqaloqatigisaq isigineqarsinnaavoq. Tamanna iluartuusinnaavoq, oqaluussap pissusilersornera aamma malinnaaffigineqarsinnaammat. Aamma alutornarsinnaasarpoq oqaluussap sumiiffigisaa takusinnaallugu.

Facetime-ikkut attaveqarnermi nalinginnaasuunngilaq sumiiffimmi ataatsimeeqqotigiittarneq. Pissanganeq, alapernaaserneq, asannilersoorneq – imal. qunusaarneqarnermik tunngaveqartumik – meeqqat inuussuttullu naalanngisaarlutik assilillutik imminnut takutissorsinnaasarput.
Taamaattumik pingaartuuvoq meeqqap oqaluttuunnissaa, inuit facetime-eqatigisat, assimik toqqugassaminnik tigusipalassinnaasarmata, akuerineqaqqaaratik Snapchat.

 

Foto: Vagn Hansen/VHDesign.gl

Flaming ajortumeeriniarneruvoq, toriitsuulluni aammalu nalunaarutinik kusanaatsunik oqalunnernillu imaqartartoq. Flaming nalinginnaasumik qarasaasiat atorlugit ammasumik attaveqaatini pisarpoq, soorlu Facebookimi quppernerit nutarternerini imal. ilanngussanik akissuteqarnerni.

geo-location aamma geo-tagging

Geo-lokation smartphone-ini atortutut ikkussaavoq. Taassuma sumiiffiit nassaarisarpai, taamallu naatsorsorsinnaasarlugu atuisoq/piginnittoq sumiinnersoq. Attaveqaatinut tamanut ammasunut isernermi, tassaniinnermilu sumiiffissiorneqarneq taaneqartarpq “geo-tagging”. Nassaarineqarfiit kaffisortarfiusinnaapput, filmertarfiullutik imal. atuarfiusinnaallutik. Ilaatigut soqutiginarsinnaasarpoq ”Geo-tagging” atorlugu ikinngutit sumiinnermik paasitillugit takutissallugit. 

Attaveqaatillu ilaat Geo-lokation atoraanni saniatigut immikkuullarissunik piginnaaneqartuuvoq. Geo-tagging atorlugu sumiinneq takutinneqartarpoq. Tamannalu immineq ajunngilaq. Kisianni ilisarisimanngisanik ikinnguteqaraanni imal. tamanut ammasumik qupperneqarluni, taava piginnaaneq taanna meeqqamik ajunngitsumik pinninniartunik atornerluuiniarnermik tunngavissiisinnaavoq. Soorlu assersuutigalugu grooming-ernerni.

Taamaattumik meeqqat ikioruk isumannaartillu attaveqaatini kikkut ikinngutiginerai. 

 Aamma atuinermi inississuiffissanik meeraq ikioruk. Aamma maleruagassiguk, qaqugukkut qanorlu geo-tagging atorsinnaagaa.

Grooming tassaavoq, meeqqat atoqatigiinnermut sammisunut sangutinniarneqaraangata imaluunniit inummut allamut attaveqaqquneqaraangata. Grooming-ip ingerlanneqartarnera paasigaanni, taava periarfissagissaarnerussaaq, meeraq atornerlunniarneqarnermit annaatissallugu. Ullutsinni ”grooming” atorneqartarpoq atoqatigiinnermut sammisunik sammisaqaqatigiinnissamut sianiinaaraluni meeqqanik sunniiniarnerni.

Pisartut amerlaneerpaartaanni sianiinaariniarluni sunniiniarneq ingerlanneqatarpoq. Qaraasiatigut attaveqaatit kingorna imatut alloriarnerit ittarlutik:
1. Attaveqalerniarneq Nalinginnaasumik kinguaassiuutit aallaavigalugit atornerluisoq oqaloqatigiittarfiit nittartakkallu, meeqqat atortagaat atorlugit, attavissarsiortarpoq. Meeqqallu kikkulluunniit kinguaassiuutigut atornerluiniartumik attaveqarfigineqarsinnaasarput, meeqqalli assigiinngillat, ilaat sunneruminarnerusarlutik allat sunneruminaannerusartut. Meeqqat imminut tatiginnginnerusut, inersimasunillu attgaveqarluartuunngitsut paaqqutarineqannginnerusullu allanit soqutigineqartutut misigisimatinneqarnerminni tiguaruminarnerusarput. Tamannaavorlu atornerluiniartup sakkuisa nukittunerpaartaat.
2. Ikinngutigiinnermik pilersitsiniarneq Atornerluiniartup meeraq soqutigineqarnermik annertuumik misigitittarpaa. Soorlu paasiguniuk meeraq assammik arsartartuusoq, oqassaaq timersuut tamanna aamma nammineq nuannerisaralugu. Inersimasullu pineqartup meeqqamit tatigineqalernissani tamaviaarugilissavaa, meeqqallu soqutigineqarnini ataavartumik assut misigissallugu. Tamatumunnga killinnermi taava sinnerfiusinnaasarpoq attaveqaammut allamut tassalu Messengerimut nuulluni attaveqalernermik ingrlatsilernissaq.

3. Navialiffiusinnaasunik nalilersuineq
Ikinngutigiittut inissinnerup saniatigut, inersimasup meeqqap avatangiiserisai paasiniarluiit misissuilissaaq. Taassumunnga pingaartuuvoq paasissallugu, meeraq angajoqqaaminut qanittuunersoq, immineq inimini qarasaasiaqarnersoq il.il. Tamakku paasisat navialiffiusinnaasut nalilersornerini ilaallutik pingaaruteqarput.

4. ”Illit kisivit”-mik misigititsiniarneq
Atornerluisup qanilaarluinnartumik attaveqalernissaq pilersinniarsarissavaa, akunnermi isertuussaqaqatiginneq, eqqartukkallu akunnermi tunngalluinnartunngortinniarneqarlutik. Inersimasullu meeraq misilittalissavaa piumasaqarfigalugu, soorllu mattaangalluni assiminik il.il nassiussaqassasoq. Taamatut iliornikkut meeraq ”pisooqataasunngortinniarneqassaaq”. Tamatuma tikinnerani attaveqarnerit ilaatigut mobiltelefonikkut ingrlanniarneqartalis-sapput.

5. Atoqatigiinnermut tunngasulerilerneq Taamatut ilinerani sammillugit oqaloqatigiissutigisat atoqatigiinnermut saakkiartulissapput, atornerluisullu timitalimmik naapinnissaq ujartulissallugu. Meeqqamullu naaggaarnissaq ajornakusoortorujussuusinnaavoq. Tassami meeraq akisussaaqataasutut pisooqataasutullu misigisimalersarmat, imminut tatiginerulersimalluni inersimasumullu misigissuseqalersimalluni.

Hacking tassaavoq digitaliusunik allanngortiteraluni pinnguarinnissinnaaneq. Soorlu assersuutigalugit taamatut ittut tassaasinnapput allat quppernerinik tigusilluni tillinnerit imal. assinik privatinik tigooqqaanerit. Hacking soorlu assersuutigalugu inissisimaneqalernikuuvoq it-aqqutigalugu pinerlunnertut. Tassami internet aqqutigalugu hackerisut allat qarasaasiaannut isertoqartarmat. Taamatullu iseraangamik it-kkut pinerlunniat allat susassarinngisaannik inunnut paasissutissanik tillittarpaat, netbankinut isersinnaalertarlutik, password-inik tigooqqaasarlutik il.il.

Happy slapping taaguutaavoq tunngavissaqanngitsumik sakkortuuliornermut imal. ilaatigut ilisimasarisimanngilluinnakkanga ajortisaaralunilu qinngasaarisarnerni atuinernut. Taamatut iliornerit pinerini nalinginnaasumik assiliisoqartarpoq. Assilisat kingunerisigut avammut nassiussuunneqartarput allanut aliikkutassiaralugit. Taaguutaanut ”happy-slapping” peqqutaavoq sakkortuuliornerit allanut aliikkutassianngorlugit siammartiterneqartarmata.

Foto: Vagn Hansen/VHDesign.gl
Immaqa oqartarneq ”taggerineq” tusareersimassavat. Hashtag tassaavoq #-mik attaveqaatini saqqummiussanut siulequtsiilluni siammartiterineq. Sammineqartartut assigiinngitsut ilaat oqaasiusinnaapput ataasiakkaat ilisarnaammik #-mik akunnequtitaqanngitsumik siulequtserlugit aallarniligaasut. Sammineqartulli allanik aamma ilisarnaaserneqarsinnaasarput atuisunit qanoq ”isumaqatigiittoqarnera” tassani aaliangiisuusarluni.

Attaveqaatini, soorlu facebookimi, Twitterimi aammali Instagramimi aamma nassitsisunit assinik ikkussisoqarsinnaasarpoq ataasiakkaat atiinik saqqummersitsivissalikkanik, taamatut iliornikkut takunnittut takusaminni peqataasut kikkukuunerinik takunnissinnaalersillugit. Kisiannili attaveqaatini amerlanerpaani allanit ikkussat peerneqarsinnaasarput.

Hater-eq tassaavoq inuk akerarinnittorujussuaq imal. allatut ajorinnittorujussuaq, naak tunngavissaqarsorinnanngikkaluarpalluunniit. Taamaattumik inuit allat akerarinnittumik pissusilersortumi saqqummiunneqartut naapertuutinngitsutut salluliuutitullu isigigajuttarpaat.
Kikkut allap atisaqarani assinganik siammartiterigaangata tamanna akiniaalluni pornoliornertut taaneqartarpoq. Taamatut, soorlu assersuutigalugu, iliorsinnaapput aapparisimasat, siusinnerusukkut aappariinnerup nalaani assinik nassiussarsiarisimasaminnik atuigangata, taamallu taanna aapparisimasaminut akiniaaniarluni avammut siammartiterigaangat. Akiniaalluni taneqartutut iliorneq akuerisassaanngilluinnartuuvoq atornerlunneqartumullu ajuallatsitsinerulluni sakkortooq, tassunga kingunerluuteqartitsisinnaasumik.
Kina mattaangallunilu il.il assiminik siammartiterisinnaanermik akuersissuteqarsimanngitsoq atornerlunneqarpat tamanna inatsisaatsuliorneruvoq. Taamatullu ilortoqarnera paasigaanni pingaartuuvoq erngertumik politiinnut saaffiginnissuteqarnissaq, taakku sukumiinerusumik misissuisinnaaqqullugit, suna website atorlugu siammartiterisoqarsimasoq, paasineratigut ikkunneqarsimasut sukkanerpaamik peersinnaajumallugit.
Iphone-imi Imessage aqqutigalugu nalunaarutit, allatat, videot allatullu nassiunneqartut akeqanngitsumik Applemit atugassiat akornanni Wifi imal. mobilimik allatut allakkaatitsissutit atorlugit ingerlatinneqarsinnaapput.

Instagram atorlugu atuisut assinik filmiliaaqqanillu nassiussuisinnaapput. Tassani takussaanerusarput assilisat quianartut, allakkajaajusut nalunaarutimernillu takinngitsut. Instagramimik atuisussat 13-iliisimassapput, soorluli Facebookimi aamma taamaattoq. Instagram atorlugu assit taggerneqarsinnaapput aammalu assit taggersimasat sammiviit assigiinngitsut aallaavigalugit ujarneqarsinnaallutik.

IP naalisaaneruvoq oqaatsimit ‘Internet Protocol’-imit. IP-adressi telefonnormutupajaaq ippoq, taannalu atorlugu internetimik siammarterisuusup qarasaasiarisat, tabletit oqarasuaatilluunniit internetikkut ujarsinnaavai. Soorlu assersuutigalugu computerinnit nittartagaq aaliangersimasoq nittartakkamik ujarlersimaguit, taava internetimik ingerlatsisartuusup qupperneq ujarsimasaq takusinnaavaa IP-adressillu aqqutigalugu computerinnut nassiussinnaalerlugu. Taamaattumik IP-adressi internetersinnaassagaanni pingaartuuvoq.

Kædebeskedinik taaneqartartut tassaapput nalunarutit, amerlanerpaanut agguaatassatut kissaatigineqartut. Tamakku Facebookikkoortuusinnaasarput sms-ikkoortuusinnaaasarlutilluunniit.

Facebook atorlugu siammartitigaq, ilaatigut tassaasimavoq allataq nassiussisorooq aliortugaasoq. Nassiussinerarneqartorlu taanna ukiut 27-it matuma siornatigut toqusimaneragaavoq, maannalu inuunermini nutaami avammut qarasaasiatigut siammartiterutinik, atuilersimaneragalluni. Taannalu meeqqat akornanni assut alutorineqarpoq. Siammartitikkami allassimavoq nalunaarut allanut 20-inut ingerlateqqinneqanngippat, taavagooq aliortugaq tamaliunngitsup saniani sinittalerumaartoq. Aamma allami nalunarummi allattoqarsimavoq, nalunarummik sumiginnaasut ullut 20-it qaanigunnerini toqusussaajumaartut. 

Taamak iliorluni meeqqat sunnerniarneqartarput misigisimalertillugit pinngitsooratik nalunaarut immineq quppernertik atorlugu siammartiteqqitariaqarlugu, tassami meeqqap ernumassutigilertarmagu taamatut iliunngikkuni soorlu assersuutigalugu facebookimiinnini piiarneqassasoq. Taaneqartutut kædebrevitut ingerlatitat sianiinarinninniutaasinnaasarput ilatigut fantaseernerujussuunngikkaluarlutik. Ilaat taassasinnaasarput ingerlatitseqqeqqusissutit Facebookimi qupprenerisaq piiarneqassanngippat, taamallu meeraq qunusiarineqartarpoq Facebookimiinnerminit piiarneqarumanani nalunaarummik ingerlatitseqqittariaqartutut.

Attaveqaatini soorlu Facebook, YouTube aamma Instagram takuneqarsinnaasarput pineqartut pillugit allat naliliillutik isummersuutaat. Tamannalu pisinnaasarpoq ”like”-ip atorneratigut. ”like”iineq nalinginnaasumik pisarpoq ilisarnaasiussannguaq toorlugu. Taamatullu iliornikkut atuisumut allamut nalunaarutigineqartarpoq siammartinneqartoq nuannarinerlugu.

Malware oqaatsinit ”Malisious” aamma ”Software”-iimit katitigaavoq isumaqarluni ”software” pineqartoq tassaasoq programimut ilisarnaataasoq ajoqusiiniartuusoq. Malware aamma virus-itut ilisimaneqarpoq tassanilu ataatsimut pineqarlutik computerimik aqutsissutit ajoqusiillutillu kissaatigineqangikkaluartunik qarasaasianut ingerlasunut ikisisinnaasut. Tassa Spyware tassaavoq ”Aqutsissutini killuussisussatut” inissittagaq. 

Malware aqutsissutinut/programinut ilisarnaateeqqanik akoqarpoq, taakku atorlugit qarasaasiaq avataani allanik qarasaasianik oqaloqateqarsinnaasunngortinneqartarluni. Annertunermik spyware atorlugu malinnaaffigineqarlutik alaatsinaanneqartarput, suut quppernerit isiginnaarneqartut. Taava avataanit saqqummersartunik nassiussisoqartarpoq, imatut qaraasiamik ajoqusiisinnaatigisunik allaat kigaannerujussuarmik sulisitsilersarlutik imaluunniit allaat aseruisinnaasarlutik.

mattussineq (inunnik teknologiinilluunniit)

Mattussineq periutsit assigiinngitsut atorlugit pisinnaavoq. Soorlu assersuutigalugu inuit ataasiakkaat mattunneqarsinnaapput, cookies-it (eqqaamannissutit) matuneqarsinnaapput aammalu ”igalaatigut” saqqummersartut mattunneqarsinnaallutik.

Maamma webbrowser- teknikkikkut periarfissaasut mattunneqarsinnaapput. Aamma immineq saqqummersartut ussassaarutillu mattunneqarsinnaallutik.

Attaveqaatini tamanut ammasuni atuisut mattuunneqartut matusisup quppernera nik alaakkaallutik takusaqarsinnaajunnaartitaasarput. Facebook-ikkut quppernerisamit inuk mattunneqartoq mattussisumut attaveqarsinnaajunnaartitaassaaq, alakkarteraluni allatulluunniit allaqateqarsinnaajunnaartitaalluni. Peerneqartup aqqa aamma ujarlernermi saqqummersinnaajunaartitaassaaq ikinngutillu allassimaffianiikkunnaartitaalluni. Mattussusinnaanerit illuatungeriinnit ingerlanneqarsinnaapput, taamatut pisumik mattussat aamma akunnerminni imminnut attaveqarfigisinnaajunnaassallutik.

meeqqat inuussutullu kinguassiuutitigut kanngutsaatsuliorfigineqarlutik atornerlunneqarnikut

Internetikkut imminut ilisaritinnani oqalittarfiit allanik naapitsinissamut periarfissiilluartuupput. Taamaattummi ammasumik oqaloqatigiinnissamut periarfissiisuupput, kinaassutsimillu isertuussisinnaaneq nukissaqalersitsisarpoq nalinginnaasumik ilaqutariinnut ikinngutinullu oqaluttuariuminaassinnaasunik. Ajoraluartumilli inuussuttut inersimasullu ilaasa oqalliffiusut atornerluttarpaat kinguaassiuutinullu tunngasutigut narrujuumminartuliorfigisarlugit. Kinguaassiuutit tunngavigalugit narrujuumminartuliortarnerit ilai oqaasiinnartigut ingerlanneqartarput aammali toqqaannarnerusumik atornerluinernik malitseqarsinnaasarlutik:

Oqaatsit atorlugit narrujuumminartuliornerit assersuutigalugu tassaasinnaapput, allaqatigiittarfinni illuatungaaniittoq niviarsiaqqamut 12-inik ukiulimmut allappat ”atortittartuaraq atoqatigissavakkit”.

Kanngunartuliorfiginninnerit tassaasinnaapput, soorlu sunaaffa inersimasup illuatatungaaniittup 14-inik ukiulik assiliiviup saani pisunik isiginnaartilersillugu pisarippagu, imminut pinnguaritillugu.

Cybersex tassaasinnaavoq, soorlu inuup niviarsiaraq sunnerpagu assiliiviup saani atisaajartillugu imaluunniit naalanngitsunik takorluukkaminik allatsillugu.

Kinguaassiutitigut tulluutinngitsuliornerit tassaasinnaapput, soorlu narrujuummiartuliorniartup allaqatigiittarfimmi/oqaloqatigiittarfimmi meeraq sunnerlugu naapeqatigalugu atornerluppagu. Taamatut iliorneq taaneqartarpoq grooming.

Kanngutsaatsuliornerit aammalu cybersex meeqqanut inuussuttunullu misigisaasinnaapput sakkortoorujussuit. Akisussaanerlu angajullermiittuujuannartarpoq, tamannalu pillaatissiissutaasinnaavoq. Tamatumunnga inatsisit atuakkit.

Mediestress” tassaavoq aallaakaatitarpassuit peqqutigalugit naqisimaneqartutut misigisimalernermik pilersitsineq. Taamatut misigilersut amerlasoorpassuupput.
Ilaasa misigisarpaat malinnaaqqissaarfissarpassuarnik malinnaanissamut piumaffigineqarlutik. Tassami ajornakusoortarpoq qarasaasianik, TV-mik, oqarasuaatinik aasigisaanillu qamitsinissaq ajornakusuulersarpoq aamma Twitter, Facebook attaveqaatillu allat eqqarsaatigalugit, misigisimalersitsisaramik paasissutissarpassuit pisariqaarsinnaasut annaallugit pissarsiarinngitsorneqartussanngussasut.

Meeqqat inuusuttullu ikinngutiminnut ulloq unnuarlu attaveqarsinnaapput, tassami inuit akornanni attaveqaatit atorlugit unissanngitsumik attaveqarsinnaaneq periarfissaajuarmat. Tamannali tassa aamma ajornartorsiutaalersinnaasarpoq, attaveqarsinnaanerup ammatittuarnera inituallaaleraangat. Tamanna soorlu pisinnaalersarpoq ”qarsunneqarluni” malinnaanngitsoorsinnaaneq ernummatigineqaleraangat. Attaveqaatinik assigiinngitsorpassuarnik ataatsikkut atuinikkut, aaliangersimasunik sammisaqarsinnaaneq ajornakussorsinnaalersinneqartarpoq. Aamma eqqaamasinnaassuseq ammut naqinneqarsinnaasarluni allamillu sammisaqalersinnaaneq naallerarneqalersinnaasarluni.

Meme’ tassaavoq internetimi amerlasuut akornanni ingerlasoq. Meme tassaagajuttarpoq asseq nassuiaasigaq/allannertaligaq. Meme-p immikkuullarissutaa assitaasup oqaasertaliussallu imminnut aporaassinnaasarneranniippoq. Memes-it quianartuusinnaasarput, allanarsinnaasarlutik nassaaarsiaalluarsinnaasarlutillu – aammali ilaatigut torersuunngissinnaasarput.

Messenger Facebookikkut attaveqaqatigiinnermut attuumassuteqartuuvoq, taannami aqqutigalugu allanut atuisartunik attaveqarsinnaaneq pisinnaalersarmat, ingammik ikinngutigisat tunngavigalugit. Ikinngutit takusinnaavaat qarasaasiat ammarukku imal. mobiltelefinit ammarukku. Nalunaarut quppernermi saneraani saqqummertarpoq imal. mobiltelfonip saqqaani.

Minecraft tassaavoq qarasaasiakkut pinnguaasiaq meeqqat nuannarilluagaat. Titartagartai kusassagarujussuunngillat – suullu tamarmik sisamanik teqeqqoqartunngorlugit suliaapput – ingerlanneqarnissaalu sanaajuvoq, pinnguartoq ”figur/avatar”-eqartunngortillugu assigiinngitsunit katiterneqarsinnaasumik. Pinnguartup blokikkuuttaat aqussavai nutaanik ilusilersuilluni (crafte). Qaarusunnik assaasoqarsinnaavoq, illuliortoqarluni, eqqumiitsuliortoqarluni, saassussinerit ingerlanneqarsinnaallutik kisimiilluni iligiilluniluunniit saassutaralugit taartup uumasorujusui.

MMOG naalisagaavoq oqaatsimit ‘Massively Multiplayer Online Game’. MMOG internetikkut pinnguaatinut ataatsimoorussamik taagutaavoq, peqataasorpassuarnit hundredikkuutaanit tusintilikkuutaanilluunniit ataatsikkut ingerlanneqarsinnaasunut. MMOG internetikkut pinnguaasiaavoq minnerpaamik ataatsimik avatangiiseqartitaasoq. 

Ullutsinni pinnguaatit nutaanerit amerlanerit, soorlu PSP, PlayStation, Xbox360, Nintendo DSaammalu Wii internetikkoortinneqarsinnaasuupput taamallu MMOG-tut atorneqarsinnaallutik. Taaneqartut saniatigut smartpohones-inut tabletsinullu pinnguaatissaqarportaaq.. MMOG atorlugu pinnguartut amerlasuut suleqatigiissinnaapput amerlasuunillu unammisaqarsinnaallutik.

Momo Challenge tassaavoq internetsikkut pinnguaat kinaassutsiminnik isertuussisunit siammarterneqartoq. Taakku inuit internetsikkut attaveqatigiittarfii Messenger, Whatsapp, Snapchat assigisaallu aqqutigalugit meeqqanut inuusuttunullu attaveqartarput. ”Momo” tassaavoq inuusaq amiilaarnartoq meeqqamut attaveqaleraangami ulorianartunik amiilaarnartunillu iliuuseqarnissamut ass. ilaquttanik toqutsinissamut imminulluunniit toqunnissamut pinngitsaaliiniarlunilu uukapaatitsiniartartoq. Kina/kikkut taama oqariartuummik nassiussuisuunerat ilisimaqqissaarneqanngilaq.

Momo-mut tunngatillugu unammilligassat meeqqat inuusuttullu toqutsinerannik imminulluunniit toqunnermik kinguneqartitsisimanerat uppernarsineqanngilaq, Argentinami arnap inuusuttunnguup Momo Challenge-imik attaveqareerluni imminut toqussimasinnaanissaa, sakkortuumik pasitsaanneqarpoq. Oqaluttuaq meeqqanik inuusuttunillu suli ineriartortuugajuttunik, taamaammallu oqaluttuami suup eqqortuuneranik suullu eqqunngitsuuneranik paasinnissinnaanngitsunik ersiortitsilerpoq. Inuusamut peqataajumanani nalunaarsinnaannginneq imal. imminut illersorsinnaannginneq annilaangagaat. Taamaammat Momo-mut tunngatillugu unammilligassaq pillugu angajoqqaat meeqqaminnik oqaloqateqarnissaat pingaaruteqarpoq:

Momo Challenge piviusuuguni piviusuunngikkaluaruniluunniit meeqqanik inuusuttunillu sunniisarpoq.”Momo-ip” assinga ersigilersarpaat unammilligassamullu atatillugu imminut toqunnissaq tusarlugu ersiulersarput, taamatuttaaq inuusap ”Momo-p” piumasaa naammassinngikkunikku sorpassuarnik sioorasaarneqarnikkut ersiortinneqartarput. Taamaammat meeqqavit ernumassutai ilungersuutikkit.

Momo Challenge-mut siunnersuutit tallimat

  • Imminut toquttunik oqaluttuat ilumoortuunerisa qularnarnerannik meeqqatit oqaluttuutikkit. Imminut toqunnerit Momo-ip unammilligassartaanik patsiseqannginnerat meeqqat ilisimagunikku, ersisariaqanngillat.
  • Ilisarisimanngisaminnik inuit attaveqatigiittarfiisigut attaveqarfigineqarunik, tamatigut inersimasumukartarnissaannik meeqqatit oqaluttuutikkit. Ilisarisimanngisat mattunnissaannut isiginnaarummiittumillu assiliinissaannut (screenshot) ikiukkit.
  • Meeqqat pimooruguk, meeraq inuit attaveqatigiittarfianni sioorasaarneqarsimappat assilisat isiginnaarummiittut (screenshots) nassitsiviillu (chatlogs) politiinukaatikkit. Allanimmi sioorasaarineq inatsisinik unioqqutitsineruvoq.
  • Meeqqat internetsikkut ilisarisimanngisanik attaveqarsimappata Momo Challenge-iugaluarpalluunniit kamaannaviarnagit oqarfigikkit. Meeqqat ersisigisaminnik takusaqarsimagunik peqataaffigisaqarsimagunilluunniit, ilinnut saaffiuginninnermini toqqissisimasutut misigisimanissaat pingaaruteqarpoq.
  • Ikinngutiminik mianersoqqusisinnaaneranik meeqqat oqaluttuuguk, ikinngutaali ersileqqunagit mianersoqqussutip qanoq oqaatiginissaanut meeqqat ikioruk. Oqariartuut tassaassaaq ”Momo” piviusuunngitsoq piviusuusaartitsinikkulli inuit inoqatiminnik ersisaariniartut.
Momo Challenge pillugu meeqqavit qanoq oqaluunnissaa nalornissutigigukku, nunatsinni Meeqqat Ikiortigit qulequtsiullugu suliniaqatigiiffik attavigisinnaavat.

Musical.ly atorlugu filmiliaaqqanik imminut assiliisoqarsinnaavoq, assiliilluni nipilersukkanik ilaarsilluni appisimaartuusaarnerusunik.
Taamaattuliorniaraanni toqqassaaq nipilersugaq immiussaq 15 sekuntinik takissusilik, erinarsorqatigisuussagassaq. Immiussaq naammagileraanni, assigiinngitsutigut kusassaasoqarsinnaavoq. 

Immiussaq taava musical.ly atorlugu avammut siammaanneqassaaq, tassanilu taava malittarinnittut, nuannarinnitsit allallu ”like”eralutillu oqaasertaliussillutik qisuariaateqarsinnaapput. Musical.ly-imi ilumoortumi nipilersortuusut qitiutinneqanngillat, atuisartulli nassaarsiullaqqissu-serlu, 15 sek. Ilaarsilluni erinarsortuusaarnermi imarisaasut qitiutinneqarlutik.

netdating (attaveqaatit aqqutigalugu naapeqatigiinneq)

Internetikkut inuit allat ajornanngitsumik naapinneqarsinnaapput. Taamatut naapitsinissamik sullississutit atorlugit siunertaasarpoq naapeqatigiinnisaq. Naapeqatigiiffissiat ilaanni arnaateqalernissaq/angutaateqalernissaq ujartorneqartarpoq imaassinnaasoq asalerumaakkamik. Allalli atoqateqarnissaq qitiutillugu ingerlanneqartarput. Sullississuterpassuaqarlunilu nittartagarpassuaqarpoq, allanik naapitsitsiniarnermi aqqutigineqarsinnaasunik. Nittartagaq dating.dk aamma mobil app-i qarasaasiat aqqutigalugit naapitassarsiornermi periarfissat ilagaat.

Internetikkut naapitsiniartarnerit takussaalersimaqaat atuisullu amerlanerpaartaat inuinnaapput nalinginnaasuusut.

Kisianni digitaliusumik sullississutit ilarpassuisulli ilisarisimanngisanik oqaloqatiginnillunilu timitaliilluni naapitsiniarnerit imminut paarilluarnissamik pisariaqartitsiviupput. Tassami ajoraluartumik peqataasut tamarmik piunngitsumik imminnut atsersorlutillu tunuliaqutsersortsinnaasarmata.

OmeTV tassaavoq internetsi atorlugu toqqaannartumik allaffigeqatigiinnertut ittoq, atuisut internetsikkut assiliissut atorlugu oqaloqatigiittarfiat. Taanna immeraatitut nunarsuarmi sumiiffiit arlaanni nalaatsornikkut takornartamik oqaloqateqarnertut ingerlanneqartarpoq. Meeqqanik inuusuttunillu nunanit allaneersunik oqaloqateqarneq pissanganartuusinnaavoq ilinniarfiusinnaallunilu, nunarsuarmilu sumiiffinni arlalinni OmeTV nunatsinni -nunarsuarmiluunniit summiiffinni allani atuaqatigiinnik oqaloqateqarluni ilinniartitsinerni, klassini atuaqatigiinnit atorneqarpoq.
Quppernermili oqaatsinik atuineq peqqarniikkajoqaaq, meeqqaallu assingi takuneqarsinnaammata atillu tunniunneqarajummata, kikkuuneri paasilertorneqarsinnaallutik. Meeqqat inuusuttullu inersimasunik angutinik meeqqanut kannguttaatsuliorfiginninnissamut internetsi aqqutigalugu toqqaannartumik videokkut attaveqatigiiffimmik atuisunik siumuisarnerat, ajoraluartumik arlalinnik assersuutissaqarpoq. Taamaammat meeqqat inuusuttullu OmeTV-mik atuineq pillugu oqaluunnissaat pingaaruteqarpoq.
Meeqqanut inuusuttunullu nuanniitsunik misigititsisinnaanerat navianaateqaqimmat, meeqqat aallaqqaammut inersimasumit nakkutigineqarlutik internetsi atorlugu toqqaannartumik allakkatigut attaveqateqarnissaat, Nunatsinni Meeqqat Ikiortigit innersuussutigaat.

on-demand (nammineq toqqaanikkut aallerneq)

Streaming oqaaseq tuluit oqaasiannersuuvoq, tassa oqaatsimit stream-imeersuulluni, isumaqartoq ”sarfarsialaarneq”. Steamerineq digitalitut ingerlavoq. Taamatut iliornermi internetimit fil-inik isiginnaarsinnaasanik naalaarsinnaasanilluunniit aallertoqartarpoq. Soorlu isiginnaagassiat nangeqattaartutut suliat filmilluunniit ataasiakkaat aaneqarsinnaapput, DR-tv-mit aamma Netfliximit. Aammali nipilersukkanik Spotify-ikkut aallertoqarsinnaavoq.

On-demand internetinngikkaluarluni aallerneruvoq. Aaneqarsinnaapput filmit podcastilluunniit, aallertarfinni viaplay aamma spotify-imi assersuutigalugu filmit, nangeqattaartutullu TV-kkut isiginnaagassiat aaneqarsinnaapput, soorlu assersuutigalugu timmisartortilluni imal. sivisuumik biilerluni angalanerni isiginnaarnearsinnaasut.
Internetikkut ingerlattagaavoq, tassani minnerunngitsumik niviarsiat atisaqaratik imminnut assilinissaat ujartorneqartarluni, assilinerminni ersitsikkumanngisatit inussaminnik assersinnaallugit. Tamanna pisarpoq tarrarsuutikkut imminut assilinikkut, toqqorterumasat inussap nuuanik/inussamik asserlugit.

Phishing internetikkut pisarpoq, tassani internetimik atuisartut kinaassutsiminnik tillinniarfigineqartarlutik. Anguniarneqartut tassaagajuttarput kreditkortinik aningaaserivinnulluunniit attavigisanik tillinnissat. Nalinginnaasumik phishing ingerlanneqartarpoq, salloqittaatitut emailit atorlugit. Tamakku suliffeqarfimmeersuusaartitsinerusinnaasarput, aningaaserivimmeersuussaartitsineqarlutik imal. sillimmasiisarfimmeersuussartinneqartuullutik allanilluunniit nassiussaatittuusaarneqar-sinnaallutik. Uppernartorujussuarmillu taaneqartut ilusiligaasinnaasarput. Emailini taamatut ittunit kaammattuutigineqarlunilu inassutigineqartarpoq imminut paasissutissanik, normunik akiliutinik pigisanik kortinillu allanik pigisanik , atuisutut ilisarnaatinik isissutissanillu, konto-tigisat normuinik, pinkodenik, inuttut normunik allanillu nassitsisumut utertitsisoqarnissaa. Taamaattunilu atuaasup toorsivissaa toorneqassasoq kaammattuutigineqartarluni.

Phising-eriaaseq alla tassaavoq atuaasumut sianiinaarilluni salloqittaatitut qupperniliamut imminut paasissutissanik paasissutissiinissaa imal. Skype Facebookiluunniit atorlugit oqaloqatiginninnissaa/allaqatiginninnissaa.

Phishing aamma oqarasuaatikkut ingerlanneqarsinnaavoq, taamatut pisumi sianerfigitittoqartarluni, nalunarfigineqarluni unammisitsinermi eqquisimanermik. Oqaatigineqartarporlu eqqugarlu tigujumagaanni pisariaqartinneqartut imminut tunngasunik paasissutissiinissat aammalu aningaaserivigisami kontonik assigisaanillu tunniussinissaq.

Pinterest tuluit oqaasinit ”pin” aamma ”interest”-imit katitigaavoq isumaqarluni ”soqutiginninneq”. Pinterest atorlugu akunnermi nivinngakkanik misissuisoqarsinnaavoq. Ujarliutini sunik soqutiginninneq allallugu sammiviit aaliangersimasut iluini paasisassarsiortoqarsinnaavoq. Atuisullu suut tamaasa akimorlugit imminnut misissuiffigisinnaapput aammali atuisartup aaliangersimasup nivinngartugai kisiisa samminiarlugit toqqaasoqarsinnaavoq.

Tassaavoq ditaliusumik attaveqarnissamut fil-i, nipinik assinilluunniit imaqarsinnaasoq. Podcastillu nangittaqattaartutut saqqummiunneqartarput, nangeqattaartumik aaneqartartunngortinneqa-rsinnaanngorlugit. Soorlu assersuutigalugu radiukkut aallakaatinneqareersimasut podcastitut aaneqarsinnaapput, taamallu tassa iliortoqarsinnnaalluni pineqartut radiukkut aallakaatinneqarmata tusaqnaanngitsoorsimagaanni.

Pokémon Go pinnguaataavoq mobiltelefoni atorlugu aaneqarsinnaasoq. Tassani angalaarluni uumasuusannuautut digitaliusumik ikkusukkat, Pokémonit toqqoqqasut, ingrlaarluni ujarlugit nassaariortorneqarsinnaapput. Tamakku ilaatigut soorlu atuarfiliartilluni qimuttuitsoriartortillniluunniit digitalimik mobiltelfonimi ammatitami nassaarineqarsinnaallutik.

Nunani avannarlerni misissukkat naapertorlugit, meeqqat amerlanerpaartaasa 12-14-inik ukioqarlutik pornonik/atoqatigiittunik internetikkut isiginnaalersarput. Misissuinerit aamma takutippaat, imminneq atoqatigiinnikkut assingusumillu naamminneq ingerlatsinitik isiginnaakkatillu immikkoortilluinnarsinnaasaraat.
Inuusuttullu amerlanerit nalinginnaasumik porno sutut nalinginnaasuusutut isigisarpaat. Inuussuttulli aallassatsinneqarnerusarput tv-kkut isiginnaagassiani piviusumi atoqatigiinnerit assigisaallu takugaangamikkit. 

Oqaloqatiginnissinnii meeqqat utoqqaassusii aallavigisarsigit. Meeqqap inersimasunngoriartorluni alliartornerani atoqatigiinnermik soqutigininnilertarnera nalinginnaalluinnartuuvoq. Nalinginnaalluinnartuuvorlu meeqqat internetikkut taamaattunik isiginnaarnertigut killissarsiortarnerat. Naallu inersimasut atoqatigiinnikkut assigisaatigullu ingerlatsisarnerinik paasisaqarnerit, meeqqanut annertunerusumik sunniuteqarneq ajorput.

Kisiannili meeqqat minnerusut namminneq allallu iliornerisigut pornonik isiginnaartussaanngillat. Takusammi meeqqamut sakkortusinnaapput. Meeqat ilisimassavaat, 10-nik ukioqarnerminni nalilersuiffigissallugu inersimasut atoqatigiittarnerat.

Nammineerluni isiginnarutigisat allanut malinnaaffigineqarsinnaajunnaarlugit inississuisinnaanerit. Attaveqaatit ilarpassuini, soorlu makkunani Facebook, Instagram, Snapchat aamma Musical.ly-mi immineq killilersuilluni inissititerisoqarsinnaavoq. Inissititerutit atorlugit soorlu aqunneqarsinnaapput, kikkut malinnaasinnaanissaat akuerissallugit taamallu quppernerisamik, assiutinik attavigisanillu takunnissinnaanerat ammatikkumallugu aammalu kikkut saaffiginnissinnaasut akueriumanerlugit.

Imaannaanngitsuuvoq teknikikkut allanit malinnaaffigineqarumanani inissiissutissanik atuinissaq, ajornartuuvorlu naakkutigissallugu kikkut internetikkoortumik quppernerisat malinnaaffigisaraat. Taamaattumik pingaartuuvoq pitsaasuullunlui meeraq inississuinissanik ikiorneqarpat, paasissutissanik assinillu atornerluisinnaasunut illersorsinnaaqqullugu.

Attaveqaatini immineq profilerisami nalinginnaasumik ateq, asseq quppernerullu suunera nassuiaatigineqartarput. Quppernerit ilaanni aamma ukioqqortussuseq suullu soqutigisarineqartut allassimasinnaasarputtaaq. Nalinginnaasorujussuuvoq attaveqaasianik arlaqartunik atuisartuulluni immineq ilisarititsissuteqartarneq – aamma ilaat attaveqaammi ataatsimi arlaqartunik qupperniuteqarsinnaasarput. Tamakku atorlugit digitaliusumik kinaassuseqarsinnaanerit misilittarneqartarput. Imaassinnaasarporlu meeqqat kinaassutsinik assigiinngitsunik saqqumisitsivigalugu misilerartaraat Momio.

Ajunngilluinnassaaq meeraq inuusuttorluunniit oqaloqatigisinnaagukku suut akuersaarneqarlutik ingerlanneqarsinnaasutut malittarisassarsiorfigalugi atorsinnaagai. Aamma oqaloqatigiissutigisiuk, pingartuummat attaveqaatini imminut paarilluarnissaq.

qarasaasiakkut nikanarsaalluni uumisariinerit (digital mobning)

Internetikkut mobilikkullu nikarsaalluni uumisaarinerit aamma taaneqartarput”digital mobning” imal. ”cybermobning.” Tunngavimmigulli qinngasaarinerit tunngavii assigiipput., tassa aaliangiussaasunik malersuinerusaramik, ataatsimoornermit peersitsinerusarlutik illaruaatissiarinnninerusarlutilluunniit. Kisiananili aamma internetikkut mobilillu atorlugit digitaliusunik nikanarsaanerit immikkut ilisarnaatigivaat, suli ajorneruleriartorajuttaramik:

  • Taamaattuni nipi oqaatsillu atorneqartartut atuarfinni atorneqartartunit sakkortunerulersin-naasarput, tasassami ingerlatsisut toqqortersinnaagamik, ungasianiissinnaallutik isiginnaarum-millu assiaqutaqarlutik.
  • Nikanarsaalluni uumisaarinerit ulloq unnuarlu ingerlanneqarsinnaapput. Taamaattumillu malersugaasoq qaqugukkulluunniit toqqissilluni eqqissillunilu angerlarsimasinnaanerluunniit ajorpoq.
  • Malersorneqartumut oqaatigiumasat sukkasoorujussuarmik siammartiterneqarsinnaap-put sivisoorujussuarmillu ingerlasinnaallutik.
  • Malersuinerillu inersimasunut toqqorsimasuusinnaapput.

Internetikkut mobilikkulluunniit ajortisaarinerit eqqorneqartumut aqukkuminaassinnaapput.
Taamaattumik pitsaaliuinissaq pingaartuuvoq, taamatut iliornikkut pinngitsoortinniarlugit attaveqaatit taamatut atorneqarnissaat imal. allat peqatigiinnermit ajattorneqarnissaat.

qinngasaarineq

Attaveqaatit atorlugit qinngasaarinerit/
narrujuumminartuliornerit, annertuumik sakkortusinnaasarput. Qinngasaarneqartoq annilaangalerlunilu aliasulersinnaasarpoq. Ilaatigummi nalunartarpoq kina qinngasaarutinik ingerlatsisuusoq paasissallugu. Nalunaarutillu ajuallannarsinnaasarput imal. assinik tamanit takuneqarsinnaasunik siammartiterisoqartarluni.

Ataqatigiissaagaasunik/eqimattatut suleqatigiilluni qinngasaarisarnerit
Assersuutissaqarpoq takussutissanik meeqqat inuussuttullu ilaat arlallit akornanni aaqqissugaasumik qinngasaarisoqartartoq. Soorlu nassiussat nassitsisunit arlalinneersuusinnaasarput – imarisamikkut toqqissisimananngitsumik assigiiaakannersuullutik. Imal. Facebookikkut oqaaseqaatit avaanngunartorpassuit saqqummersinnaasarput. Taamatut iliornerit qinngasaareqatigiinnermut ilisarnaataasinnaasarput.

Atoqatigiinernut/kinguaassiutinut sammisunik qinngasaarinerit Qinngasarinerit suiaassutsimut tunngasunik aallaaveqarajuttarput, tamakkumi mianernartutut paquminartutullu isigineqartarmata – minnerunngitsumik inuusuttuaqqat akornanni. Soorlu assersuutigaligu niviarsiaraq 13-inik ukiulik, takusaqalersimavoq assini atorlugu allanniliisoqarsimasoq ”uanga angutinut utoqqasaanut sammisuuvunga”. Allap takusinnaalersimavaa peqatimi akornanni nukappiaqqat atii taallugit ”sammisarisimasani”.

qunusaarinerit/ernumasaarinet

Ajoraluartumik meeqqat inuusuttullu ilasa attaveqaatitigut qunusaarutit/ernumasaarutit tigusinnaasarpaat. Taamatullu iliorneq pinartuuvoq. Naallu qunusaarutit ilarpassui timitalerneqarneq ajoraluartut meeqqat ilaat sakkortuumik eqqortissinnaasarput. Tassami ernumasaarutit ilumoortuusutut tigusaramikkit. Taamaattumik pingaartuuvoq taamaattut pillugit inersimasut pimoorussillutik meeqqanik inuusuttunillu oqaloqatiginninnissaat.

Reflectly-mik taaneqartarpoq ”nunarsuarmi immineq nakkutigisumik ullorsiutitut” taaneqartartoq. Taanna app-iuvoq, qanganisatulli allattuiffigalugu ullorsiusiornermi atorsinnaasoq aammalu namminersuuteqarsinnaasuusoq. Reflectlymi eqqarsaatigisat suulluunniit allanneqarsinnaapput, taava app immineq apeqqutinik saqqummiussuisarpoq, taamallu iliornikkut allagaqartoq allatani pillugit eqqarsarluartilerlugu.

Reflectlyp aamma eqqarsaatigineqartut torersartarpai nalilersorlugillu, taamak iliornikkut ilusiliiartornerit ingerlaavartumik ersersinnaallugit. Tamatuma atuisoq eqqarsaatinik pitsaasunik pitsaanngitsunillu immikkoortiterisinnaalersittarpaa, tamannalu imminut ilikkarnerunissamut ikiuutaasinnaavoq.

salluliuutasunik kinassusiliussat/quppernerit salluliuutaasut

Ataaveqaatini pisariunngitsumik sukkasuumik imminut qupperniliuuttoqarsinnaavoq, soorlu makkunani: Instagram, Snapchat aamma Facebook. Salloqittaammik profililiat atuisunit pilersitaapput, ateq aterivinngisaq tunngavigalugu. Taamaaliornerni atuisoq imminut paasitinnaveersaartarpoq.

Selfie = tassa imminut assilineq. ‘Selfie’tassaavoq imminut assilisaq. Oqarasuaat angallattagaq atorlugu tigusaq. Imminut assiliniarluni ”tasitsaat” 0,5 – 1 meterisut takitigisarpoq mobili isuani ikkunneqarsinnaasunngorlugu. Tigummivialu tuugassaqarpoq taamallu mobili assiliisinneqarsinnaalluni. Taamaattoq atorlugu ungasinnerulaartumiit imminut assiliisoqarsinnaavoq, assilisami tallip qanoq inissisimanera takutinnagu. Selfie inunnik arlalinnik tunngaveqartoq taaneqartarpoq ‘ussie’.

sextortion akiliisitsiniartarnerlu

Sextortion imi oqaatsit uku tunngaviupput ”sex” aamma ”extortion” (qunusaaraluni akiliisitsiniarneq). Taamatut iliornermi tunngaviugajuttarput assit immiussalluunniit kinguaasiornermut sammiveqarnerusartut. Taamatut pisuni soorlu assersuutigalugu assiutigineqartoq, soorlu pineqartup ikinngutaanut ilaqutaanulluunniit assit avammut saqqummiuteqqunagit, akiliisinniarneqartarpoq.

Skype programiuvoq akeqanngitsoq, Taassuma programia qarasaasiatigut aaneqarsinnaavoq app-ialu smartphone-inut naatsorsuussaasoq aamma aaneqarsinnaalluni. Skype internetikkut telefonnormunut allanulluunniit skype-imi atuisunut atorneqarsinnaavoq. Kisianni eqqaamassaaq Skype atorlugu telefoninut sianernerit akeqarmata. Skypikkut isigaluni oqaloqatigiittoqarsinnaavoq njnarsuarlu tamakkerlugu oqaluussisoqarsinnaalluni. Nunaniillu allanik internetikkut skyperneq akeqanngilaq.

Snapchat mobiltelefonimut app-iuvoq. Snapchat (aamma taaneqatartoq ‘snap’) app-iuvoq assilisanik filmiliaaqqanillu ikkussuilluni siammartiterutaasinnaasoq. Snapchat aamma atorneqarsinnaavoq, ikinngutinut allagaqarluni nalunaarueqarnermit. Aamma periarfissaqartitsivoq taasamik ‘Min historie’ atorlugu uumassusilimmik immiussanik ikkussinissamut, facebookimi periarfissamut assingusumik.

Snapchat-ip immikuullarissutigaa, assit kingusinnerukkut immineq piiarlutik tammartarmata. Assillu nassiussat sekuntilersuut atorlugu sekundtit taakku qaangiuppata peertussanngortinneqarsinnaapput imal. tigusisup alakkarniariarpagit peertussanngortinneqarsinnaallutik. Taamaattumik assimik nassiutsivigitittup iluamik asseq takulluapallassavaa tassami sekuntialuit qaangiunneranni tammartussaammat. Allagarisallu atuarneqareeriarlutik aamma tammatinneqartarput. Taamatullu sivikitsuinnarmik assinik nassiussisinnaaneq meeqqat inuusuttullu akornanni nuannarineqarluarluni atorneqartarpoqq. Taamatummi pisoqartarnera mianerineqarluni illersorneqarnermik misigisimatitsivoq. Taamaakkaluartorli nassiussat suli assililneqarlutillu kopeerneqarsinnaapput.

Nalunanngilluinnarpoq meeqqat inuussuttullu assinik privatinik nassiussuisarnissaat, ilatigut assit takutikkumanngisaraluatik ilanngullugit. Taamaattumik naatsorsuutigisariaqarpoq assit nassiunneqartut ilaatigut qinngasaarinernut allanit atorneqartarsinnaajumaartut aamma assit ”naalanngisaarnerusut” ilanngullugit. Taamaattumik pingaartuuvoq app-i pillugu meeqqat inuussuttullu sianiinarneqaqunagit oqaloqatigilluarnissaat.

Naalli taamaaliortoqarsinnaanngitsutut isikkoqaraluartoq snapchat atorlugu assit nassiunneqartut toqqorneqarsinnaapput, tigusisup assip ersinnerani screenshot atorlugu periuseqarneratigut toqqorneqarsinnaammata. Aamma periarfissiissutit allat atorlugit takutinneqarsinnaavoq nsasitsinerup nalaani sumiinneq. Taamaattumillu piingaatuuvoq meeqqat oqaluttuutissallugit, assit tamatigorluinnaq suneqarsinnaajunaarrtinnissaat ajornarmat. Novemberimilu ukioq 2015 Snapcahtimi periarfissat allanngortinneqarput, assit ingerlatinneqartartut Anapchatimit pigineqartussanngortillugit. Snapchatimiillu allakkaluarput tamaallaat toqqortarniaramikkit assit ”min historie” atorlugu nassiunneqartartut, kisianni tamaakkaluartoq tunngaviatigut assit ingerlaartut tamarmik snapchatimit pigineqalersarput. Taamaattumik tassa nassiussitinnani ”mormortestimik” taaneqartartoq atortariaqartarpoq, tassa internetikkut siammartiterinngilluaan-narnikkut.

Snapseed sunaana? Snapseed naatsumik oqaatigalugu tassaavoq assinik iluarsaassinermut atortussiaq akeqanngitsumik aaneqarsinnaasoq. Snapseed Iphone-inut Adroid-inullu aaneqarsinnaavoq. App-ilu Nik Software-imit, Google-ip ataani piginneqatigiiffittut pigineqartumit inerisagaavoq.
App-i assinik iluarsaassillunilu aaqqissuusinissanut periarfissarpassuarnik imaqarpoq, Instagramimi piusumut eqqaanartusumik. Soorlu assit qaamanerat allanngortiterneqarsinnaapput assigiinngitsunillu ilaartorneqarlutillu ikkussuiffigineqarsinnaallutik. Instagram-imiilli allaassutaavoq tunngaviatigut assit snapseed atorlugu iluarsaanneqartut qarasaasiakkut attaveqaatinut siammartiternearneq ajormata, tassa app-i assinik iluarsaassinernuinnaq naatsorsuussaammat siammartiterutaanani. Periarfissaavorli attaveqaatit allat atorlugit aamma assit iluarsaassinnaanerinut.
Foto: Vagn Hansen/VHDesign.gl

Soorlu Snapseed aamma atorneqarsinnaavoq, meeqqavit assinik kusassaallunilu allanngortiterisinnaaneq misilikkusuppagu, peqqutigalugu meeqqap instagramimik atuinissaminut suli naammattumik piareersimannginnera. Maluginiarulli Snapseed atorlugu siammartiterisinnaanermut periarissanut allanut isertoqarsinnaammat.
Oqarasuaatigineqartoq soorlu assersuutigalugu Facebookimi kontoqarpat Instagram-imiluunniit kontoqarpat, taava taakku saqqummissapput assinik agguaassisinnaanermut periarfissiissutitut.

Imatullu Snapseed sulisarpoq:
1. Tooruk ‘Åbn billede’.
2. Asseq suliariniakkat toqqaruk.
3. Maannalu tassa asseq aaqqissorsinnaalerpat ”aqerluusaasaq” toorukku.
4. Periarfissanik toorsiguit, soorlu assersutigalugu ‘Justeringer’, taava periarfissat akornanni toqqartuisinnaalissaatit.
5. Inussat skærmimi qummut ammullu tikkuussissutigigukku, taava toqqakkatit aallaavigalugit allanngortiteralutit iluarsaassisinnaalissaatit. Inussallu sanimut nikisittarukku, taava aqqusaakkanni toqqakkatit atorlugit assimik allanngortiteralutit inaarsaasinnaavutit.
6. Naggataatigut eqqaamassavat suliatit toqqorumallugit ‘Gem’ tuussagakku.
7. Nalinginnaanerusumik asseq naammassisat assinut toqqorterivimmut toqqorneqassaaq.

Spam tassaavoq kissaatigineqanngitsumik ussassaarut saqqummertartoq, soorlu ilaatigut email aqqutigalugu. Saqqummertut sunniiniutaapput takunnittup internetikkut takusaminik pisinissaanut. Spamit tiguneqarsinnaasarput inunnit imminnut ilisaritinngitsunit aammalu suliffeqarfinnit emailinnik pissarsiarinnissimasunit. Ilaatigut website-ini ujarlernikkut emailimi adressinik pissarsisarput imal. tamanna pisinnaasarluni qarasaasiakkut atuagassiaasut ammarneqartu aqqutigalugit.

Ilaatigut website-ini ujarlernikkut emailimi adressinik pissarsisarput imal. tamanna pisinnaasarluni qarasaasiakkut atuagassiaasut ammarneqartu aqqutigalugit. Nalinginnaasumik spammaile-ip nassitsisua piusuunngitsumik nassitsisutut adressimik atuisarpoq. Taamaattumillu allattoq akineqarsinnaaneq ajorpoq. Ilaatigullu spammailip adresseq atugaa piusumit tillitaasinnaasarluni.

Speek tassaavoq attaveqaqatigiinnermi atugassiaq, inuusuttunut piukkunnarsagaasutut imminut taasartoq. Attaveqaasiami tassani eqimattatut oqallittoqarluni allaqatigiittoqarsinnaasarpoq, assinik ilioraasoqarsinnaalluni atuisunullu allanut attaveqartoqarsinnaalluni. Speek-imi ingerlasut tamarmik pisortatigoortumik ingerlapput, atuisullu nakkutigisaanngitsumik imminnut attaveqarsinnaalutik. Speek ukiutigut killiliiffigisaanngilaq aammalu malittarisassaqarnani suut tassani siammartiterneqarsinnaasut. Ilaatigullu assinik ”naalanngisaarpaluttunik” ikkussuisoqallattaartarpoq.

Taamaattumik Meeqqat Ikiortigit tungaanit inassutigiumavarput Speekimi atuinissaq qanoq ingerlanneqassasoq oqaloqatigiissutigineqassasoq isumaqatigiissutigalugu suut meeqqap siammartitersinnaasassagai. Meeraq oqaloqatigisiuk Speek qanoq atussagaa isumaqatigiissutigalugillu suut siammartiterneqarsinnaasut. Aamma meeqqat erseqqissaavigisigit paasitillugit pisariaqarmat attaveqarnermi immut paarisarnissaat.

Spotify nipilersukkanik aallertarfiuvoq, taannalu aqqutigalugu atuisut amerliartuinnartunik tusarnaagassissorneqarput. Spotify-ilu smartpohone-it qarasaasiallu atorlugit aallerfigineqarsinnaavoq. ‘Spotify’ oqaatsinit “spot” aamma “identify”-imit katitigaavoq. Nipilersukkanik aallertarfik akeqanngitsumik aamma aaneqarsinnaavoq, taannalu ussassaarutinik akunneqallattaartinneqarluni.

 Akiliillunili aamma pissarsiarineqarsinnaavoq pigaannilu qaammam-mut akiliut aaliangersimasoq tunngavigalugu ussassaarutinik akunnilersorneqartanngitsumik nipi-lersukkat tassani uninngasuutigineqartut naalaarneqarsinnaallutik.

stalking

Cyberstalking internetikkut, mobiltelefonikkut allatigullumi malittarinninnermik ingerlatsineruvoq, taamatut iliornikkut malittarineqartoq malittarineqartulluunniit misissuiffigineqartarlutillu attaveqarfigineqarsinnaasarlutik. Cyberstalking ujarliutit attaveqaatillu aqqutigalugit malittarisaq sianigisaqanngitsoq paasiniaaffigineqartarpoq. Taamatullu malittarinninnerit ilaatigut qinngasaarinermut saatillugit atornerlunneqalersinnaasarlutik (mobning.)
Cyberstalking atorlugu eqqunngitsunik siammartiterisoqarsinnaavoq aaqqissuussaasumillu malittarinninertut ingerlanneqarsinnaalluni. Taamaattumillu Cyberstalking aamma kinaasutsinik tillinniarnernut, toqqortikkanik atortorisanilluunniit aserorterininnguussinnaasarpoq, aamma atorneqarsinnaasarpoq ukiumikkut inuuttunik atoqateqatigiumallugiti sunniiniarnerni imaluunniit qinngasaaraluni malersuinissaq siunertaralugu paasissutissanik katersuinerni.
Killiffinnik nutarterinerit tassaapput naatsunngorlugit allatat, immineq quppernerisamit allanneqarlutik ilanngunneqartartut. Killiffinnik nutarterutit natsumik ”killiffiit” imminernut tunngasut oqaluttuarineqartarput – ullormi pineqartumi qanoq innerit, misigisat, soqutiginartorsiarisimasallu allanut tusartikkusutat taamatut iliornermi aallavigineqarnerusarlutik. Killiffinnik nutarterinerit Facebook-kkut pisinnaasarput, aammali allani attaveqaatini atortakkani issinnaasarlutik. Facebook-ikkut siammartiterinerit ikinngutinut immikkut toqqakkanut ingerlatsitsinerit, tagge-rinertut taaneqartarput. Aamma killiffinnik nalunaarutit inissinneqarsinnaasarput #tag-ilerlugit. Killiffinnik nutarterinermi pingaartuuvoq eqqaamassallugu, imaassinnaammat ikinngutit toqqarneqartut kisimik atuaasinnaanerat avaqqullugu aamma allat atuaasinnaanerat. Taamaattumik ilaatigut allatat allanit piffissami sivisuumi aamma aturneqarsinnaasarput. Soorlu taamatut pisoqarsinnaasarpoq, siunissami sulisitsisorilersinnaasat nassitsisup aqqa atorlugu ujarleraangata, taava nutarterut nutaanngitsoq ilanngulluni saqqummersinnaasarmat.
Foto: Vagn Hansen/VHDesign.gl

tag / at tagge

Immaqa tusareersimassavat allanut ”tagge”-risarneq imaluunniit ”hashtag”-imik atuineq. hashtag tassaavoq attaveqaatitigut allataq #-imik aallarniusigaq. Tamanna atorneqartarpoq attaveqaatini imarisanik inississuinernut atatillugu. Taannalu tooraanni assit allat allatalluunniit sammineqartumut attuumassuteqartut takuneqarsinnaalersarput.

Hashtag aamma marloqiusaasumik saqqummiussinermi oqaaseqaatigisanut atorneqarsinnaavoq, taamallu pineqartoq nutaanik imaqalersinnaallunilu isigineqarsinnaalersarluni. Attaveqaatit arlaanni illit quppernerisat matugukku, taava imarisaasut ilanngunneqartullu hashtag-ilerukki, taava taakku ikinngutinnit/malittarinnitsinnit taamaallaat takuneqarsinnaalissapput.

Soorlu assersuutigalugu unnukkorsiutitit assililillugit illit quppernernut ikkussinnaavatit taavalu ilanngullugu allallugu #instafood. Taamatut iloiruit unnukkorsiutitit alakkaasut takuinnarnagit, aamma attuumassuteqartut allat takusinnaalissavaat.
Taava tassa aamma #instafood ujarlerfigineqarpat aamma unnukkorsiutigisatit takuneqarsin-naasuni ilaassapput. Sammineqartullu assigiinngitsut assigiinngitsunik hashtag-eqarlutik ilisarnaasrsorneqartarput, aaqqissuussaanngikkaluartullu tupaallannarsinnaasumik attaveqaatinik atuisartut #” isumaqatigiissutigisarpaat” ilisarnaatitut suut sunut atorneqarnissaannut ilisarnaatissatut. 
Twitter-ikkoortumik ikkunneqartut politikkimut attuumassuteqaraangata nalunaaqutserneqarajuttarpu #dkpo-imik. Tamannalu aqqutigalugu atuisunut allanut Qallunaat Nunaanni politikkikkut pisartut imarisaat naniuminartuulersarput.
Hashtag-iligaasumik assilisaq allatarluunniit taamaallaat attaveqaammi ikkussinermi atorneqartumi nanineqarsinnaavoq, tassa imaappoq Facebook atorlugu allanneqartoq taamaallaat tassani nassaarineqarsinnavoq.

Foto: Vagn Hansen/VHDesign.gl

Facebook, Twitter Instagramikkullu aamma assit tag-erneqarsinnaapput atuisunut aaliangersimasunut ingerlsussanngorlugit, tassani takuneqarsinnaalersillugit assimi peqataasut kikkuuneri. attaveqaatininili amerlanerpaani allani tag-iliussaq peerneqarsinnaavoq, kissaatiginngikkaanni saqqummiussami allamiluunniit atserneqarluni takuneqarsinnaanissaq.

Tinder naapitaqarniarnermi atorneqartartuuvoq. Tindermillu atuisut akornanni taanna attaveqaatitut atorneqartarpoq, pineqartut imminnut soqutigileraangata. Pineqartut Facekookimi qupperneri atorlugit Tinder paasissutissanik tunngaviusunik katersisarpoq taavalu sumiiffiit aallaavigalugit naleqqussaariniartarluni. Tassani aamma atorneqartarput illuatungeriit ataatsimut ikinngutaat soqutigisaqatigiiffigisaallu. Tinderimik atuisinnaasut 18-inik ukioqalereersimasuussapput.

Ulluinnarni Tinderimik atuisoq tulluuffigisinnaasaminut (Tinderimik atuisumu allamut) ilisaritinneqartarpoq assitalikkamik, ilisarititsissummik allannertalimmik, atatsimut ikinngutigisat soqqutigisaqatigiiffigisallu ilanngullugit, ”like”erneqarsinnaasunik imal. ”pass”-erneqarfigisinnaasunik.
Atuisartut marluk imminnut like-rpata taava ”naleqqussutsimik” naliliineq pisarpoq Tinderillu taakku oqaloqatgiiissinnaanerat/ attaveqaqatigiissinnaanerat ammaattarpaa. 

toqqaannartumik qarasaasiakkut pinnguaatit ajunngequtaat

Ullutsinni qarasaasiast atorlugit pinnguaatit toqqaannartunngornerini iluaqutaanerpaasoq tas-saavoq, pinnguaqateqarumaanni inimeeqatigiinneissaq pisariaarunnikuummat. Ilaqutarillut x-box-ii playstationiilu atorlugit nunarsuaq tamakkerlugu pinnguaqateqartoqarsinnaalernikuuvoq.
Foto: Vagn Hansen/VHDesign.gl

Pitsaaqutit

  • Inunnut nutaanut attaveqartoqarsinnaavoq
  • Tuluit oqaasiinik ilinniutaasinnaavoq
  • Pinnguaqatigiinneq allanik peqateqannginnermit aliikkusersuutaaneruvoq
  • Arlaliulluni pinnguaqatigiinneq nalinginnaasumik soqutiginarneruvoq
  • Ikinngutit pinnguaqatigineqarsinnaapput

Ajoqutit

  • Kusanaatsumik pissusilersorfiusinnaavoq
  • Internetikkut attaveqaatit ajortinneqarsinnaapput
  • Unnussuarmut pinnguartarnerit sinnakilliuutaasinnaapput
  • Pinnguarpallaarnerit nukippassuarnik tigusisinnaapput

toqqamik uumassusilimmik assiliilluni attaveqaqatigiinnerit (FaceTime)

FaceTime tassaavoq imminut assililluni isigaluni oqaluussissusiaq, Apple-imit sanaajusut atorlugit internetikkut akeqanngitsumik attaveqarnissamut periarfissiaasoq. Tassunga assingusumik Facebook aamma periarfissaqartitsivoq taaguuteqartumik Facebook Messenger-app. Taanna Apple-imit atortussianut aaneqarsinnaavoq aammali smartphone-ilianut allanut aaneqarsin-naalluni. . Facetime-ernermi oqaloqatigisaq isiginnaajutigineqarsinnaavoq. Tamanna iluartuusinnaasarpoq, qarnup ingerlanera isigalugu paasiuminarnerusumik oqaluuttoqarsinnaammat. Aamma soqutiginarsinnaaasarpoq, takusinnaassallugu oqaloqatigisap oqaloqatgiiinnermi sumiinnera. Inuppassuarnut FaceTime allallu assitalimmik oqaluussissutit atussallugit nalinginnaasorujussuan-ngorluni ulluinnarpalaartorujussuanngornikuupput.
FaceTime-eqatigiittut sumiiffimmi ataatsimiigajunneq ajorput. Pissanganarsaariumallutik, alapernaaserltuik, asannilersoornermut atatillugu – imaluunniit ernuamasaarneqarneq – peqqutigalugit meeqqat inuusuttullu assitalimmik oqaluussissutit ”naalanngippalaartunik” takutitsissutitut atorsinnasarpaat. Taamaattumik pingaartuuvoq meeqqat oqaluutissallugit, inersimasut facetime-eqatigigaanni allatulluunniit assitalimmik attaveqarfigigaanni, taakku assitanik akuersissummik piniaqqaaratik toqqorsisinnaammata. Aamma taamatut pisoqarsinnaasarpoq Snapchat atorneqartillugu.

trolling

Trolling toqqaannartumik attaveqaatini atorneqaraangat, taava tamanna ilisimaneqartuuvoq assigiinngitsuni internetikkut attaveqaatini atorneqartartutut, minnerunngitsumik pineqartillugit eqimattanut nuataarsiassiissutit oqallittarfiillu. Taaneqartunimi troll-it saqqummeriataarsinnaasarput. Troll tassaavoq atuisartoq allagaqartartoq sakkortuumik oqallitsitsinissaq anguniarlugu uumisaarerpalaartumnipeqarluni siammartiterisartoq. Troll-i tamatigut imaanngilaq allataminik isumaqartuusoq. Anguniagaasormi taassaavoq allanik kamassaaraluni/uumisaaraluni oqalliserujus-suartitsinissaq. Troll-itut periuseqarneq nittartakkamit peersinneqarluni piiarneqarnermik malitseqarsinnaavoq.

Trollerneq atorlugu assigiinngitsunik periuseqarluni oqallinnernik ajoqusersuillunilu aserorterisoqarsinnaavoq. Periutsit ilagivaat isummersuutinik sakkortuunik oqallittut isumaat akimorlugit saqqummiussisarneq. Soorlu assersuutigalugu upperisat pillugit oqalliffinni Guutip piuneranik upperinninnani nalunaaruteqarneq aallaaviusinnaasarpoq. Periuseq alla tassaasinnaavoq eqimattanut akimuilluni allagaqarsinnaaneq. 

Taamatut iliornikkut ilanngussaq eqimattakkuutaanut assigiinngitsunut siammaanneqarsinnaavoq. Tassani taava troll-ip eqimattat marluk, isumaqatgiiinngivissunik imaqartunik aallaqveqartut illuatiungeriinnit takuneqarsinnaasunngorlugit saqqummiussinnaavai. Taamatullu iliornermi troll-ip nalinginnaasumik ilanngussaq ataaseq atorsinnaavaa, taamallu ililluni oqallinneq sakkortooq ikummarsarsinnaalugu.

Tumblr tassaavoq blogg-ernermi aallaavissiaq. Taanna atorlugu atuisut allataminnik, assinik, nipinik assilisanillu siammartiterisinnaapput. Atuisut allat blog-erutaasut malinnaaffigisinnaavaat imminerlu qinerlugu ilanngussatik privatiussanersut, imaluunniit ammasuussanersut. Tumblr website-iniittuusinnaavoq app-iusinnaalluniluunniit.

tusatsiakkanik saqqummiussuiffiit

Uumissuillun saqqumiussuiffiit Uumissuiffissatut qupprnerit website-iusinnaapput imal. eqimattatut katersuuffittut sanaajusinnaallutik/ attaveqaqatigiiffissiami (falsk profil). Taanna Facebook-imi quppenerusinnaavoq imal. salloqittaammik kinaassusilerluni Instagram-ikoortuutitaasinnaalluni. Quppernerni pineqartutut ittuni atuisartut quppernerit taamaattuut eqimattatut inunnut ataasiakkaanut, firmanut imaluunniit pisunut uumissuiniarfittut atortarpaat.

Tusatsiakkanut ingerlatsiviliaq Tusatsiakkanik siammaatiteriffik webside-usinnaalluniluunniit eqimattatut pilersitatut quppernerusinnaavoq. Taamaattunilu atuisut kikkuunerminnik isertuisut aaliangersimasunut atorlugit tusangiasaarisarput.. Malersorneqartut ilaatigut atuarfinni atuartuusinnaasarput imal. taassaasinnaasarlutik inuit tusaamaneqartuusut. Siammartiterivimmi oqaatsit atorneqartut sakkortoorujussuusinnaasarput imarisaasullu narrujuuumminartorujussuusinnaasarlutik.

Inatsisitigut nalilersuinermi quppernerit taaneqartutut ittut unitsikkuminaatsorujussuupput, tassa saqqummiussuivimmik pilersitsisut kinaanera ilaatigullu paasiumaassinnaasarmata. Naallu Facebookip tassani quppernerit ingerlasut matoorartaraluarai saqqummeqqittoqartuaannar-tarpoq.
Twitter tassaavoq attaveqaqatigiinnermi periarfissiissusiaq aammalu mikro-blogging-website-itut atugassiaasoq. Tassuuna immineq allallu nutarterutaat tweets-inik taneqartartut atuarneqarsinnaapput/takuneqarsinnaapput. Tweet allaganngorlugu saqqummiunneqartarpoq, annerpaamik naqinnerneq 140-nik takissuseqarsinnaatitaasoq. Sumiinneq ilanngullugu siammartiterisoqarsinnaavoq, assinik ilanngussisoqarsinnaalluni aammalu website-inut allanut attavittut atorneqarsinnaalluni.
Facebookip Tweetillu assigiinngissutaanni pingaarnerpaaq tassaaavoq, Tweetikkut saqqummiunneqartut avammut ammasuusarmata. Tassanimi siunertaavoq malittarinninnissaq malittarineqarnissarlu. Malittariumaneqartarpummi soqutiginartitaminnik saqqummiussa-qartartut. Atuisutut Twitterikkut allatat/tweetit nammineq malittarinniffigerusutatut toqqarsimasat atuarneqarsinnaapput. Namminerlu allatat/tweeterutigisat Twitterip quppernera atorlugu, smartphon-imi app atorlugu nassiunneqarsinnaallutik. Nalinginnaasuuvoq @ (’ad-mention’) aammaluunniit # atorlugit allagarisanik nassiussisarneq allat atuisut taajumallugit imal. allataq hashtaggerumallugu.

uumissarivissatuti qupperniliat imal. tusatsiakkanik siammartiterisarnerit

Uumiginnilluni qupperniliat website-iusinnaapput imal. eqimattanut qupperniliaasinnaal-lutik/eqqunngitsumik aallaaaveqartinneqarlutik. Taamaattut Facebook -iniissinnaapput imal. eqqunngitsumik kinaassusiliilluni Instagram-iniissinnaallutik. Uumiginnilluni quppernerni atuisut uumiginnittut, aaliangersimasunullu inunnut, firmanut pisimasunulluunniit arlaatigut ajortunik misigisaqarsimasut, ataatsimuulerlutik katersuuttarput.

Tusatsiakkanik ilaatigut salluliiuutinik nassiussuiviit imal. ataatsimoorussani qupperniliani ittuut, inuit kinaassutsiminnik isertuussisut inunnut aaliangersimasunut kusanaatsuliorfittut atortarpaa. Malersonreqartut atuartuusinnaasarput imal. inuit saqqumilaarlutik tusaamaneqartut.
Nipi aorneqartoq sakkortoorujussuusarpoq, imarisaasullu malersorneqartunut narrujuumminar-sinnaasaqalutik.

‘Vlog’ oqaatsinit video aamma blog-imit katitigaavoq. Tassa vlog videoblog-iuvoq, Vloggerillu bloggeriullunit, tassaaagamik video atorlugu nalunaaruteqartartut. Vloggerit ilai immineq youtube kanaleqartarput, atuisartunut malinnaatitsissutigisaminnik. Taamaammat Youtube-ikkut vloggertartut tassaapput Vloggerit. Vloggerit ilaasa vloggertarnitsik ullorsiutitut atorlugu ingerlattarpaat. Kisiannili amerlanerit aaliangersimasunik sammisaqartarput – soorlu pinnersarnernut tunngasunik, pinnguarnernut/eqquiniarnernut, aliikkusersuutinulluunniit tunngasunik imaqartarlutik.

Browser – webbrowser tassavoq internetikkut ingerlasunik atuaasartoq – tassaavorlu qarasaasiami programi. Qarasaasiamut atorneqartumut internetikkoortunik aallertartoq. Tassanilu taassuma nittartagaq takuniakkat ammartarpa, soorlu Google. Browseri fjernsynitupajaaq ittuuvoq, tassa programinut nuuttaqattaarsinnaanermut assingusumik atorneqartuugami. Firefox, Chrome, Opera, Edge og Safari tamarmik webbrowseriupput, tassa internetikkut isiginaarutaallutik. Qarasaasianniitissinnaavatillu webbrowserit assigiinngitsut arlaqartut.

webcam (assiliivik qarasaasiamut atasoq)

Webkamera imal. ”cam” tassavoq assiliivik/filmiliuut, computerimut atareersuusinnaasoq aammali ilanngullugu ikkussugassaasinnaasarpoq. Assiliivillu assiinnarnik assiliisinnaavoq videoliuutaasinnaallunilu, attaveqarfigisamut ingerlateqqinneqarsinnaasunik. Soorlu atuarfimmi festeriartinnani assiliisoqarsinnavoq ikinngutinut nassiussassamik sapeqqutigalugu atisaq atiniagaq ajunnginnersoq.

Oqaloqateqarnermi webcam atorneqarpat oqaluussap illit isigisinnaavaatit. Taamatut pisoqartillugu isertuasinnaaneq piunnaartinneqartarpoq. Tamannalu toqqissimalertitsisinnaasarpoq takuneqarsinnaammat kina oqaloqatigalugu. Tassa qarasaasiakkoortumik assiliissut isumannaallisaataasinnaavoq meeraq inuussuttorluunniit inunnik ilisimaqqissaanngisaminnik oqaluussineranni.

Taamatut atuinikkut meeqqat inuussuttullu naapeqatigiinnissaq pitinnagu attaveqarfigisaminnik kiinarsillutik takunnereersinnaapput. Illuatungaatigulli aamma meeqqat inuussuttullu assiliiviit peqqutigalugit killissat qaangerlugit pisunik misigisaqarsinnaapput. Meeqqat inuusuttullu sunnerneqarlutik assiliivik ammarlugu ilisarisimanngisaminnut assilisinneqarsinnaapput timertik takutillugu imminnulluunniit kinguaasiutimikkut pinnguaralutik isiginnaagassiaralutik.

Whisper attaveqaataavoq isertuussaqarumasunit atorneqartartoq, tassanimi atuisoq isertuussaminik agguaassisinnaavoq oqaluttuarinagu kina siammertiterisuusoq. Taamatullu avammut siammartiterneqartut ”whispers”-inik (isussukuluttutut) taaneqartarput. Siammartiterneqartullu assilisaasarput qulaatigut allannilikkat.

Atuisartut amerlasuut Whisper atortarpaat artorsaatigisaminnik annissiumallutik, ikinngutiminnut ilaq2uttaminnulluunniit nipituumik oqaatigisinnaanngisaminnik. Naalli atuisutut kinaaneq saqqummiunneqanngikkaluartoq, isumatusaarneruvoq eqqaamagaanni, isumannaagaalluinnagaanngimmat nalunaarutigineqartut kikkunnut apuuttarnersut. Kiisalu eqqaamasassaavoq imminut tunngalluinnartunik siammartiterutiginaveersaartariaqarmat.

Yellow mobilapp-iuvoq, Snapchatimut atasoq. Atuisoq pilersinneqareeraangat, app atorlugu atuisut allat snapchat atorlugu attaveqarfigiumasat nassaarineqarsinnaalersarput. Taamatut iliornermi “swip”-erinikkut (inussamik isiginnaaruttikkut ingerlatsinikkut) talerpimmut saamimmullu (inussamik isiginnaarttikkut ingerlatsinikkut), taamatummi iliorluni aaliangerneqartarpoq atuisoq alla ikinngutigilerumanerlugu. Tamanna aaliangerneqartarpoq illuatungaani atuisup ilisarititsissutaa tunngavigalugu. Yellowimi immineq aaliangiiffigineqarsinnaavoq nukappiaqqanik niviarsiaqqanilluunniit nassaasiorniarnerluni, taamatullu ililluni app-nut naapitsiniarluni atorneqartartunut – soorlu Tinderimut – eqqaanarsinnaavoq.
Meeqqat Ikiortigit tungaanit kaammattuutigerusupparput, angajoqqaatut meerarisaq oqaluttuunneqassasoq, allanut attaveqarneq navialiffissaqarsinnaammat, illuatungaanniittummi ilaasa kinaassusivitsik atorneq ajormassuk. Taaneqartut saniatigut meeqqat tamarmiunngitsut eqqarsaatigisarpaat, allap app-imi immineq naliliisinnaanrmisullii atuisut killormut immineq pilluni nalilersuisinnaammata. Taamaattumik kaammattuutigiumavarput aamma oqaloqatigiissutigissagissi, iluartuaannartuunngimmat allanik naliliisarneq – imminerlu nalilerneqarneq – isikkoq tunngavigaviinnarlugu pisarmat.

youTubere

‘Vlog’ oqaatsinit video aamma blog-imit katitigaavoq. Tassa vlog videonngorlugu blog-iovoq. Vloggerit bloggeriupput, allannatik videolialli atorlugit nlunaaruteqartartut. Vloggerit ilai immineq youtube kanaleqartarput, atuisartunut malinnaatitsissutigisaminnik. Taamaammat Youtube-ikkut vloggertartut taasarpaat ”youtuber”-it. Vloggerit ilaasa vloggertarnertikk ullorsiutitut atorlugu ingerlattarpaat. Kisiannili amerlanerit aaliangersimasunik sammisaqartarput – soorlu pinnersarnernut tunngasunik, pinnguarnernut/eqquiniarnernulluunniit, aliikkusersuutinulluunniit tunngasunik imaqartunik.