Kalaallit Nunaanni oqaluttuarisaaneq

Kalaallit Nunaanni oqaluttuarisaaneq

Red Barnet Danmark 1945-mi pilersinneqarpoq, 1950-ikkunniillu ilaatigut meeqqat ulloq unnuarlu angerlarsimaffiinik pilersitsilluni nunatsinniissimavoq. Ukiuni 50-it sinneqartuni Red Barnet Danmark nunatsinni sumiiffinni assigiinngitsuni meeqqerivinnik pilersitseqataasimavoq, taakku kingorna kommuninut tunniunneqarput. Ukiorpanni nunatsinni suliaqanngissinnarluni Red Barnet Danmark 2002-mi nunatsinneeqqilerpoq, tamatumalu kingorna meeqqat ornittagaannik meeqqanullu inuusuttunullu suliniutinik pilersitsivoq ingerlatsillunilu. Kunngissaq Frederik suliniuteqarmat Qaanaami meeqqanut inuusuttunullu sunngiffimmi neqeroorut 2004-mi atoqqaartinneqarpoq. Taanna Red Barnet Danmarkip nunatsinni nutaanik, ilaatigut makkuusunik suliniuteqalerneranut: Qaanaami inuusuttuaqanut meeralinnut suliniuteqarnermut, Qaqortumi ornittakkamut, Upernavimmi inuusuttut illuannut, Tasiilami meeqqat ulloq unnuarlu angerlarsimaffiannut, Nuummi meeqqat inuusuttullu illuannut “Mælkebøtten”-imut, ullumikkut aningaasaateqarfimmit pigineqarluni suliffeqarfittut imminut ingerlatittumut aallarniutaavoq. Red Barnet Danmarkip suliniutinik allarnisaaneq, tapersersuineq namminerlu ingerlalerpata tunuarneq eqqumaffigalugit suliniutigai.

Nunatsinni Meeqqat Ikiortigit 2013-imi pilersinneqarneraniit kalaallisut atissaa Meeqqat Ikiortigit akuersissutaavoq.

Nunatsinni nuna tamakkerlugu Meeqqat Ikiortigit suliniutinik ilaatigut makkunannga aallarnisaavoq: Kammagiitta – Nikassaanata aama Chat Paaralugu – Chat isumannaatsoq. Suliniummi kingullermi Meeqqat tamarmik angerlarsimaffeqarneq pisinnaatitaaffigaat – meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartut angajoqaavisalu ataatsimooqatigiinnerisa nukittorsarnissaa siunertaavoq. Suliniut Kommuneqarfik Sermersooq suleqatigalugu ingerlanneqarpoq Nuummilu aallartinneqarluni. Tamatuma kingorna siunissami suliniutit taamaattut nunatsinni illoqarfinni allani aallartinneqarnissaat kissaatigaarput.

Red Barnet/Meeqqat Ikiortigit ukiut ingerlanerini nunatsinni suliaat

1947

Nunatsinni meeqqanik meerarsiatut tapersersuisunngorsinnaaneq Red Barnet Danmarkimit atuutilersinneqarpoq. Qaammatit aqqaneq marluk 12. koruunilerlugit. Suliniulli iluatsilluanngilaq.

1948

Januaari qaammat nakorsap Jørgen Rendalip Red Barnet Danmark-imit tapersersorneqarluni Nanortalimmi ukiorlunneranik piniagassat ajornarsivimmata kalaallit meerartaannik nerisitsineq siulleq ingerlappaa.

1949

Nunatsinni aasaanerani tammaarsimaarfik siulleq Tasermiut kangerluanni meeqqat sanngiiffillit 20-it sivisuumik aasarsiorfigalugu najugaat, juuni qaammat ammarneqarpoq.

1949

Red Barnet Danmark-ip nunatsinni meeqqerivik siulleq tassalu Nanortalimmi meeqqerivik ullup affaa ammasartoq, illoqarfimmi meeqqanut pingasuniit arfineq marlunnik ukiulinnut neqeroorut, ammarpaa.

1951

Juuni qaammat kallaaliaqqat 22-it Red Barnet Danmarkimit silarsuarmut nutaamut piareersarnissaat siunertaralugu Faksemiittumut Fedgårdeniliartinneqarput. Aappaaguani arfinillit Danmarkimiinnerminni danskinit qitornarsianngormata 16-iinnaat nunatsinnut uterput.

1953

Red Barnet Danmark-ip Paamiuni meeqqerivik ingerlatilerpaa, nerisassanillu, atisanik, pinngussanik allanillu nunatsinnut nassiussuilluni.

1954

Red Barnet Danmarkip nunatsinni meeqqerivinnik nutaanik pilersitsineq ingerlatsinerlu tamakkiisoq isumagissagaa Danskit naalakkersuisuisa aalajangerpaat.

1954

Red Barnet Danmarkip Narsami Kaj Munkip meeqqerivianik sanaartuutigaluni Qaqortumi  Dronning Ingridip meeqqerivianik ingerlatsineq tiguaa.

1955

Sisimiuni Upernavimmilu meeqqerivinnik ingerlatsineq Red Barnet Danmarkip tiguaa.

1956

Red Barnet Danmark Nuummi, Aasianni Qasigiannguanilu meeqqerivinnik ammaavoq. Kingulleq Dronning Ingridimit akilerneqarpoq.

1957

Red Barnet Danmark Maniitsumi Qutdligssanilu meeqqeriviliorpoq. Tamatuma peqatigisaanik Aasianni meeqqerivik nutarterlugu allilerneqarpoq.

1959

Ilulissani meeqqerivik atoqqaartinneqarpoq.

1961

Tunumi meeqqerivik siulleq Tasiilami ammarneqarpoq – Taannattaaq Dronning Ingridimit akilerneqarpoq.

1961

Meeqqanik minnernik paaqqinnittarfissaaleqineq – meeqqanut aappaa affaaniit pingasunik ukiulinnut- Maniitsumi Qasigiannguanilu meeqqerivinnut atasunik  ”meeraaqqat inaannik” ammaanermik kinguneqarpoq.

1963

Red Barnet Danmark Kangamiuni meeqqerivimmik ammaavoq.

1965

Uummannami Arsummilu meeqqerinnik ammaasoqarpoq.

1968

Nuummi meeqqeriviit aapperneqarneranni Red Barnet Danmark nunatsinni 20-inik 1.000-it missaannik meerartalinnik 100-inillu sulisulinnik meeqqeriveqalerpoq.

1970

Inuiaqatigiinni nutaaliaasuni danskisut inuiaassusileeqqanik nunatsinni pilersitsinissaq siunertaralugu ileqqorissaarnissamik ilinniarfiusunik meeqqeriveqarnermik siunertap qimakkiartorneqarneranik siunersineq tunngavigalugu, Red Barnet Danmark erinarsuuteeqqanik meeqqat erinarsuutaannik erinarsuutigalunilu pinnguaatinik kalaallisuunik imalimmik pilersitsivoq.

1974

Januaarip ulluisa aallaqqaataanni Red Barnet Danmarkip meeqqeriviit siulliit tallimat nunatsinnut namminersulerniamut nammineerusussuseqaqisumut tunniuppai.

1975

Red Barnet Danmarkip meeqqeriviisa sinneri januaarip ulluisa aallaqqaataanni nunatsinni oqartussanut tunniunneqarput.

1988

Red Barnet Danmark-ip Foreningen Grønlands Børn qanimut suleqatigilerpaa.

1988

Red Barnet Danmark Ammasalimmi nunatsinni qanigisamit atoqatigineqarneq meeqqallu innarluutillit pillugit isumasioqatigiissitsinernik marlunnik ingerlatsivoq.

1991

Tasiilap Kommuniani suliniummut misiliut Ammassalimmi meeqqat inuusuttullu ornittagaqalernerannik kinguneqarpoq. Ornittagaq nammineq piumassutsiminnik sulisulik sap. ak. naanerini unnuisarfittut siunnersuisarfittullu meeqqanut sanngiiffilinnut ukioqanngitsuniit 14-inik ukiulinnut meerartaajaartunullu atorneqarpoq.

1993

Ammasalimmi suliniummut misiliut iluatsilluarmat, Red Barnet Danmark Foreningen Grønlands Børn peqatigalugu Tasiilami ornittakkamik allamik aamma pilersitsipput.

1996

Ammasalimmi Tasiilamilu ornittakkanik ingerlatsineq Tasiilap Kommunianut tunniunneqarpoq.

1997

Aggusti qaammat Nanortalimmi ornittagaq makku suleqatigiinnerisigut pilersinneqartoq Red Barnet Danmark, Foreningen Grønlandske Børn, Nanortalik Isumaginninnermullu Pisortaqarfik, Dronning Margrethe-mit atoqqaartinneqarpoq.

1999

Red Barnet Danmark-ip nunatsinni ikiuunnini ukiunik 50-inngortorsiorpaa. Tamatumunnga atatillugu meeqqat kinguaassiuutitigut atornerlugaasarnerisa nunarsuaq tamakkerlugu ajornartorsiutaanera pillugu, nunarsuaq tamakkerlugu ataatsimeersuarneq nunatsinni ingerlanneqarpoq.

2004

Kunngissaq Frederik Siriusimi alapernaarsuisuni peqataanerminut atatillugu Qaanaamiinnermi kingorna ornittakkamik nammineq sulissutigisaminik atoqqaartitsivoq.

2006

Marsi qaammat Red Barnet Danmarkip generalsekretæriata Mimi Jakobsenip Nuummi Mælkebøtten atoqqaartippaa. Illu nunatsinni inoqarfiit avannarlersaanni illoqarfimmi Qaanaami ornittakkamit misilitakkanik pitsaasunik toqqammaveqarluni sanaasoq, illoqarfiup meerartaanut inuusuttaanullu makku tapersersuisoralugit sammisaqartitsiviuvoq: Red Barnet Danmark, Nuummi Lions Club, Nuummi Rotary Club nunatsinnilu Sulisitsisut Peqatigiiffiat.

2006

Nuummi Mælkebøttenimi sulineq, Red Barnet-ip meeqqat pisinnaatitaaffeqarnerat pillugu nersornaataanik, kunngissap nulianit Marymit Mælke­bøttenip aqutsisuanut tarnip pissusaanik immikkut ilisimasalimmut Kirsten Ørgaardimut tunniunneqartumik, nersornaaserneqarpoq.

2008

Red Barnet Danmark nunatta/meeqqat nunaata ineriartupilooqisup akunnattuunganartunillu ulikkaartup  ukkanneqarnissaa siunertaralugu Kalaallit Nunaat pillugu ilinniartitsissutissanik saqqummiivoq. Ilinniartitsissutissat meeqqat atuarfianni 7. klassiniit 9. klassini atuartunut saaffiginnissutaapput.

2009

Aggusti qaammat Upernavimmi meeqqanut inuusuttunullu klubbi nutaaq ammarneqarpoq meeqqanullu 80-t missaanniittunut sunngiffimmi sammisaqarnissamut neqeroorutaalluni. Klubbimi ornissinnaasaq toqqissinartoq samisassarpassuillu assigiinngitsut meeqqat inuusuttullu akornanni imminut toquttoqartarneranik, kiserliornermik inuttullu ajornartorsiuteqarnermik pitsaaliuutaasussat, meeqqanut neqeroorutaapput.

2010

1951-1952-imi kalaallit meerartaannut 22-inut Danmarkimukartinneqartunut Red Barnet Danmark pisortatigoortumik utoqqatsissuteqarpoq.

2010

Ilaqutariit ikinngutit- suliniutitut Nuummi immikkoortortamit aallartinneqartoq aqqutigalugu nunatsinni meeqqat sanngiiffillit inuttut imminnut mattusimanerminnik qaangiinissamut periarfissinneqarput.

2011

Kammagiitta- aningaasaateqarfik Mary Fonden, Red Barnet, kommunit Namminersorlutillu Oqartussat qanimut suleqatigiinnerisigut nunatsinni aallarnerneqarpoq. Nikassaanermik pitsaaliuinissaq, toqqissinermik, akuersaarnermik, ataqqinninnermik, isumassuinermik sapiissuseqarnermillu meeqqani pilersitsinissamut toqqammavissiinissaq, suliniummi siunertaavoq.

 

2012

Meeqqat stafettiat nikassaanerup akiorniarneqarnissaanik qitiutitsisoq, nunatsinni siullermeerluni Ilulissani perorsaasunngorniat ilinniarfianni ingerlanneqarpoq Kunngisallu nulianit Marymit aallarnerneqarluni.

2013

Ukiuni arlalinni piareersaataasumik suliniutaareerluni nunatsinni Red Barnet Grønland kalaallisut atserneqartoq Meeqqat Ikiortigit pilersinneqareermat, Red Barnet Danmark nunatsinniit tunuarpoq.

2015

”Meeqqat tamarmik angerlarsimaffeqarneq pisinnaatitaaffigaat” qulequtsiullugu Meeqqat Ikiortigit siullermeerluni nuna tamakkerlugu TV-kkut aallakaatinneqartumik aliikkusersuinertalimmik aningaasanik katersuisitsivoq. Unnuup ingerlanerani 1.023.014 koruunit suliniaqatigiiffiup nunatsinni meeqqat inuusuttullu sanngiiffeqartut pillugit sulineranut atugassat katersorneqarput.

2016

’Meeqqat tamarmik angerlarsimaffeqarneq pisinnaatitaaffigaat’ qulequtsiullugu suliniummi meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartut angajoqaavisalu pitsaanerusumik ataqatigiinnissaannik pilersitsiviusussami suliniutit aallarnisarneqarput. Suliniut Nuummi 2020-ip tungaanut ingerlanneqassaaq kommuninullu tunniunneqartinnani illoqarfinni arlalinni atuutilersinneqassalluni.

2017

Januaari qaammat Nuummi immikkoortortap nammineq piumassutsiminnik sulisut ilaqutariillu sanngiiffillit Meeqqat Ikiortigit sammisaqartitsinerannut peqataasussat akeqanngitsumik bussinut ilaasarsinnaanissaannik isumalimmik, Nuup Bussii suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarfigai. Isumaqatigiissut ilaqutariinnut pineqartunut najukkamilu immikkoortortap sulineranut annertuumik sunniuteqarpoq.

2017

Februaari qaammat Nuummi immikkoortortaq siullermeerluni Kommuneqarfik Sermersuumi Meeqqanut Ilaqutariinnullu Sullissivimmut meeqqanik sanngiiffilinnik taakkulu ilaqutaannik immikkoortortap qaammammut atasiarluni sammisaqartitsinissamik neqeroorutaanut innersuussinikkut ikiuunnissamut isumaqatigiissusiorpoq.

2017

Juuni qaammat Uummannap sulluani tassaarsuarnerata ajoquseeqisup kingorna, nunatsinni Meeqqat Ikiortigit kakkersakkamik qanoq ililluni pitsaanerpaamik meeqqanik ajunaarnersuarmik misigisaqarsimasunik oqaloqateqarsinnaaneq pillugu perorsaasunut siunnersuutinik imalimmik nassiussivoq.

2017

Meeqqat Ikiortigit nammineq piumassutsimik sulisumut nersornaaseeqqaarpoq.

2018

Meeqqat Ikiortigit nutaamik nittartagaliorpoq, tassani peqatigiiffiup suliai paasissutissiissutigiinnarnagit aamma Chat Paaralugu tassaniissaaq.

2018

Meeqqat Ikiortigit nikassaasarnermik akiuiniarneq nukittorsarniarlugu Chat Paaralugu taasamik internetsikkut aallaavimmik pilersitsinikkut toqqissinartumik isumannaatsumillu internetserneq pillugu meeqqanik inuusuttunillu ilitsersuisussamik pilersitsivoq.

2018

‘Meeqqat tamarmik angerlarsimaffeqarnissaq pisinnaatitaaffigaat’ oktobarimi suliaqarfigineqalissaaq. Ingerlatassat misiliutaasumik qaammatini qulinngiluani ingerlasussatut pilersaarutaasut meeqqanut angajoqqaarsianut inissinneqarsimasunut Nuummilu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnut tunngasuupput.

2019

Chat Paaralugu immikkoortua kingulleq 1.-3. klassenut tulluarsagaasoq saqqummersinneqassaaq. Imarisai Pinerluttaalisitsinermut Siunnersuisoqatigiit PiSiu suleqatigalugit suliaapput.