Kalaallit Nunaanni oqaluttuarisaaneq
Red Barnet Danmark 1945-mi pilersinneqarpoq, 1950-ikkunniillu ilaatigut meeqqat ulloq unnuarlu angerlarsimaffiinik pilersitsilluni nunatsinniissimavoq. Ukiuni 50-it sinneqartuni Red Barnet Danmark nunatsinni sumiiffinni assigiinngitsuni meeqqerivinnik pilersitseqataasimavoq, taakku kingorna kommuninut tunniunneqarput. Ukiorpanni nunatsinni suliaqanngissinnarluni Red Barnet Danmark 2002-mi nunatsinneeqqilerpoq, tamatumalu kingorna meeqqat ornittagaannik meeqqanullu inuusuttunullu suliniutinik pilersitsivoq ingerlatsillunilu. Kunngissaq Frederik suliniuteqarmat Qaanaami meeqqanut inuusuttunullu sunngiffimmi neqeroorut 2004-mi atoqqaartinneqarpoq. Taanna Red Barnet Danmarkip nunatsinni nutaanik, ilaatigut makkuusunik suliniuteqalerneranut: Qaanaami inuusuttuaqanut meeralinnut suliniuteqarnermut, Qaqortumi ornittakkamut, Upernavimmi inuusuttut illuannut, Tasiilami meeqqat ulloq unnuarlu angerlarsimaffiannut, Nuummi meeqqat inuusuttullu illuannut “Mælkebøtten”-imut, ullumikkut aningaasaateqarfimmit pigineqarluni suliffeqarfittut imminut ingerlatittumut aallarniutaavoq. Red Barnet Danmarkip suliniutinik aallarnisaaneq, tapersersuineq namminerlu ingerlalerpata tunuarneq eqqumaffigalugit suliniutigai.
Nunatsinni Meeqqat Ikiortigit 2013-imi pilersinneqarneraniit kalaallisut atissaa Meeqqat Ikiortigit akuersissutaavoq.
Nunatsinni nuna tamakkerlugu Meeqqat Ikiortigit suliniutinik ilaatigut makkunannga aallarnisaavoq: Kammagiitta – Nikassaanata aamma Chat Paaralugu – Chat isumannaatsoq. Suliniummi kingullermi Meeqqat tamarmik angerlarsimaffeqarneq pisinnaatitaaffigaat – meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartut angajoqaavisalu ataatsimooqatigiinnerisa nukittorsarnissaa siunertaavoq. Suliniut Kommuneqarfik Sermersooq suleqatigalugu ingerlanneqarpoq Nuummilu aallartinneqarluni. Tamatuma kingorna siunissami suliniutit taamaattut nunatsinni illoqarfinni allani aallartinneqarnissaat kissaatigaarput.
Red Barnet/Meeqqat Ikiortigit ukiut ingerlanerini nunatsinni suliaat
Nunatsinni meeqqanik meerarsiatut tapersersuisunngorsinnaaneq Red Barnet Danmarkimit atuutilersinneqarpoq. Qaammatit aqqaneq marluk 12. koruunilerlugit. Suliniulli iluatsilluanngilaq.
Januaari qaammat nakorsap Jørgen Rendalip Red Barnet Danmark-imit tapersersorneqarluni Nanortalimmi ukiorlunneranik piniagassat ajornarsivimmata kalaallit meerartaannik nerisitsineq siulleq ingerlappaa.
Nunatsinni aasaanerani tammaarsimaarfik siulleq Tasermiut kangerluanni meeqqat sanngiiffillit 20-it sivisuumik aasarsiorfigalugu najugaat, juuni qaammat ammarneqarpoq.
Red Barnet Danmark-ip nunatsinni meeqqerivik siulleq tassalu Nanortalimmi meeqqerivik ullup affaa ammasartoq, illoqarfimmi meeqqanut pingasuniit arfineq marlunnik ukiulinnut neqeroorut, ammarpaa.
Juuni qaammat kallaaliaqqat 22-it Red Barnet Danmarkimit silarsuarmut nutaamut piareersarnissaat siunertaralugu Faksemiittumut Fedgårdeniliartinneqarput. Aappaaguani arfinillit Danmarkimiinnerminni danskinit qitornarsianngormata 16-iinnaat nunatsinnut uterput.
Red Barnet Danmark-ip Paamiuni meeqqerivik ingerlatilerpaa, nerisassanillu, atisanik, pinngussanik allanillu nunatsinnut nassiussuilluni.
Red Barnet Danmarkip nunatsinni meeqqerivinnik nutaanik pilersitsineq ingerlatsinerlu tamakkiisoq isumagissagaa Danskit naalakkersuisuisa aalajangerpaat.
Red Barnet Danmarkip Narsami Kaj Munkip meeqqerivianik sanaartuutigaluni Qaqortumi Dronning Ingridip meeqqerivianik ingerlatsineq tiguaa.
Sisimiuni Upernavimmilu meeqqerivinnik ingerlatsineq Red Barnet Danmarkip tiguaa.
Red Barnet Danmark Nuummi, Aasianni Qasigiannguanilu meeqqerivinnik ammaavoq. Kingulleq Dronning Ingridimit akilerneqarpoq.
Red Barnet Danmark Maniitsumi Qutdligssanilu meeqqeriviliorpoq. Tamatuma peqatigisaanik Aasianni meeqqerivik nutarterlugu allilerneqarpoq.
Ilulissani meeqqerivik atoqqaartinneqarpoq.
Tunumi meeqqerivik siulleq Tasiilami ammarneqarpoq – Taannattaaq Dronning Ingridimit akilerneqarpoq.
Meeqqanik minnernik paaqqinnittarfissaaleqineq – meeqqanut aappaa affaaniit pingasunik ukiulinnut- Maniitsumi Qasigiannguanilu meeqqerivinnut atasunik ”meeraaqqat inaannik” ammaanermik kinguneqarpoq.
Red Barnet Danmark Kangamiuni meeqqerivimmik ammaavoq.
Uummannami Arsummilu meeqqerinnik ammaasoqarpoq.
Nuummi meeqqeriviit aapperneqarneranni Red Barnet Danmark nunatsinni 20-inik 1.000-it missaannik meerartalinnik 100-inillu sulisulinnik meeqqeriveqalerpoq.
Inuiaqatigiinni nutaaliaasuni danskisut inuiaassusileeqqanik nunatsinni pilersitsinissaq siunertaralugu ileqqorissaarnissamik ilinniarfiusunik meeqqeriveqarnermik siunertap qimakkiartorneqarneranik siunersineq tunngavigalugu, Red Barnet Danmark erinarsuuteeqqanik meeqqat erinarsuutaannik erinarsuutigalunilu pinnguaatinik kalaallisuunik imalimmik pilersitsivoq.
Januaarip ulluisa aallaqqaataanni Red Barnet Danmarkip meeqqeriviit siulliit tallimat nunatsinnut namminersulerniamut nammineerusussuseqaqisumut tunniuppai.
Red Barnet Danmarkip meeqqeriviisa sinneri januaarip ulluisa aallaqqaataanni nunatsinni oqartussanut tunniunneqarput.
Red Barnet Danmark-ip Foreningen Grønlands Børn qanimut suleqatigilerpaa.
Red Barnet Danmark Ammasalimmi nunatsinni qanigisamit atoqatigineqarneq meeqqallu innarluutillit pillugit isumasioqatigiissitsinernik marlunnik ingerlatsivoq.
Tasiilap Kommuniani suliniummut misiliut Ammassalimmi meeqqat inuusuttullu ornittagaqalernerannik kinguneqarpoq. Ornittagaq nammineq piumassutsiminnik sulisulik sap. ak. naanerini unnuisarfittut siunnersuisarfittullu meeqqanut sanngiiffilinnut ukioqanngitsuniit 14-inik ukiulinnut meerartaajaartunullu atorneqarpoq.
Ammasalimmi suliniummut misiliut iluatsilluarmat, Red Barnet Danmark Foreningen Grønlands Børn peqatigalugu Tasiilami ornittakkamik allamik aamma pilersitsipput.
Ammasalimmi Tasiilamilu ornittakkanik ingerlatsineq Tasiilap Kommunianut tunniunneqarpoq.
Aggusti qaammat Nanortalimmi ornittagaq makku suleqatigiinnerisigut pilersinneqartoq Red Barnet Danmark, Foreningen Grønlandske Børn, Nanortalik Isumaginninnermullu Pisortaqarfik, Dronning Margrethe-mit atoqqaartinneqarpoq.
Red Barnet Danmark-ip nunatsinni ikiuunnini ukiunik 50-inngortorsiorpaa. Tamatumunnga atatillugu meeqqat kinguaassiuutitigut atornerlugaasarnerisa nunarsuaq tamakkerlugu ajornartorsiutaanera pillugu, nunarsuaq tamakkerlugu ataatsimeersuarneq nunatsinni ingerlanneqarpoq.
Kunngissaq Frederik Siriusimi alapernaarsuisuni peqataanerminut atatillugu Qaanaamiinnermi kingorna ornittakkamik nammineq sulissutigisaminik atoqqaartitsivoq.
Marsi qaammat Red Barnet Danmarkip generalsekretæriata Mimi Jakobsenip Nuummi Mælkebøtten atoqqaartippaa. Illu nunatsinni inoqarfiit avannarlersaanni illoqarfimmi Qaanaami ornittakkamit misilitakkanik pitsaasunik toqqammaveqarluni sanaasoq, illoqarfiup meerartaanut inuusuttaanullu makku tapersersuisoralugit sammisaqartitsiviuvoq: Red Barnet Danmark, Nuummi Lions Club, Nuummi Rotary Club nunatsinnilu Sulisitsisut Peqatigiiffiat.
Nuummi Mælkebøttenimi sulineq, Red Barnet-ip meeqqat pisinnaatitaaffeqarnerat pillugu nersornaataanik, kunngissap nulianit Marymit Mælkebøttenip aqutsisuanut tarnip pissusaanik immikkut ilisimasalimmut Kirsten Ørgaardimut tunniunneqartumik, nersornaaserneqarpoq.
Red Barnet Danmark nunatta/meeqqat nunaata ineriartupilooqisup akunnattuunganartunillu ulikkaartup ukkanneqarnissaa siunertaralugu Kalaallit Nunaat pillugu ilinniartitsissutissanik saqqummiivoq. Ilinniartitsissutissat meeqqat atuarfianni 7. klassiniit 9. klassini atuartunut saaffiginnissutaapput.
Aggusti qaammat Upernavimmi meeqqanut inuusuttunullu klubbi nutaaq ammarneqarpoq meeqqanullu 80-t missaanniittunut sunngiffimmi sammisaqarnissamut neqeroorutaalluni. Klubbimi ornissinnaasaq toqqissinartoq samisassarpassuillu assigiinngitsut meeqqat inuusuttullu akornanni imminut toquttoqartarneranik, kiserliornermik inuttullu ajornartorsiuteqarnermik pitsaaliuutaasussat, meeqqanut neqeroorutaapput.
1951-1952-imi kalaallit meerartaannut 22-inut Danmarkimukartinneqartunut Red Barnet Danmark pisortatigoortumik utoqqatsissuteqarpoq.
Ilaqutariit ikinngutit- suliniutitut Nuummi immikkoortortamit aallartinneqartoq aqqutigalugu nunatsinni meeqqat sanngiiffillit inuttut imminnut mattusimanerminnik qaangiinissamut periarfissinneqarput.
Kammagiitta- aningaasaateqarfik Mary Fonden, Red Barnet, kommunit Namminersorlutillu Oqartussat qanimut suleqatigiinnerisigut nunatsinni aallarnerneqarpoq. Nikassaanermik pitsaaliuinissaq, toqqissinermik, akuersaarnermik, ataqqinninnermik, isumassuinermik sapiissuseqarnermillu meeqqani pilersitsinissamut toqqammavissiinissaq, suliniummi siunertaavoq.
Meeqqat stafettiat nikassaanerup akiorniarneqarnissaanik qitiutitsisoq, nunatsinni siullermeerluni Ilulissani perorsaasunngorniat ilinniarfianni ingerlanneqarpoq Kunngisallu nulianit Marymit aallarnerneqarluni.
Ukiuni arlalinni piareersaataasumik suliniutaareerluni nunatsinni Red Barnet Grønland kalaallisut atserneqartoq Meeqqat Ikiortigit pilersinneqareermat, Red Barnet Danmark nunatsinniit tunuarpoq.
”Meeqqat tamarmik angerlarsimaffeqarneq pisinnaatitaaffigaat” qulequtsiullugu Meeqqat Ikiortigit siullermeerluni nuna tamakkerlugu TV-kkut aallakaatinneqartumik aliikkusersuinertalimmik aningaasanik katersuisitsivoq. Unnuup ingerlanerani 1.023.014 koruunit suliniaqatigiiffiup nunatsinni meeqqat inuusuttullu sanngiiffeqartut pillugit sulineranut atugassat katersorneqarput.
’Meeqqat tamarmik angerlarsimaffeqarneq pisinnaatitaaffigaat’ qulequtsiullugu suliniummi meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartut angajoqaavisalu pitsaanerusumik ataqatigiinnissaannik pilersitsiviusussami suliniutit aallarnisarneqarput. Suliniut Nuummi 2020-ip tungaanut ingerlanneqassaaq kommuninullu tunniunneqartinnani illoqarfinni arlalinni atuutilersinneqassalluni.
Januaari qaammat Nuummi immikkoortortap nammineq piumassutsiminnik sulisut ilaqutariillu sanngiiffillit Meeqqat Ikiortigit sammisaqartitsinerannut peqataasussat akeqanngitsumik bussinut ilaasarsinnaanissaannik isumalimmik, Nuup Bussii suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarfigai. Isumaqatigiissut ilaqutariinnut pineqartunut najukkamilu immikkoortortap sulineranut annertuumik sunniuteqarpoq.
Februaari qaammat Nuummi immikkoortortaq siullermeerluni Kommuneqarfik Sermersuumi Meeqqanut Ilaqutariinnullu Sullissivimmut meeqqanik sanngiiffilinnik taakkulu ilaqutaannik immikkoortortap qaammammut atasiarluni sammisaqartitsinissamik neqeroorutaanut innersuussinikkut ikiuunnissamut isumaqatigiissusiorpoq.
Juuni qaammat Uummannap sulluani tassaarsuarnerata ajoquseeqisup kingorna, nunatsinni Meeqqat Ikiortigit kakkersakkamik qanoq ililluni pitsaanerpaamik meeqqanik ajunaarnersuarmik misigisaqarsimasunik oqaloqateqarsinnaaneq pillugu perorsaasunut siunnersuutinik imalimmik nassiussivoq.
Meeqqat Ikiortigit nammineq piumassutsimik sulisumut nersornaaseeqqaarpoq.
Meeqqat Ikiortigit nutaamik nittartagaliorpoq, tassani peqatigiiffiup suliai paasissutissiissutigiinnarnagit aamma Chat Paaralugu tassaniissaaq.
Meeqqat Ikiortigit nikassaasarnermik akiuiniarneq nukittorsarniarlugu Chat Paaralugu taasamik internetsikkut aallaavimmik pilersitsinikkut toqqissinartumik isumannaatsumillu internetserneq pillugu meeqqanik inuusuttunillu ilitsersuisussamik pilersitsivoq.
‘Meeqqat tamarmik angerlarsimaffeqarnissaq pisinnaatitaaffigaat’ oktobarimi suliaqarfigineqalissaaq. Ingerlatassat misiliutaasumik qaammatini qulinngiluani ingerlasussatut pilersaarutaasut meeqqanut angajoqqaarsianut inissinneqarsimasunut Nuummilu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnut tunngasuupput.
Chat Paaralugu immikkoortua kingulleq 1.-3. klassenut tulluarsagaasoq saqqummersinneqassaaq. Imarisai Pinerluttaalisitsinermut Siunnersuisoqatigiit PiSiu suleqatigalugit suliaapput.